opiskelukulttuuri

Kilpailu, mittarit ja sosiaalinen media

Viime aikoina olen kuullut eri tahojen korostavan kilpailun merkitystä oppilaitoksissa: Oppilaitosten sisällä ja niiden välille halutaan luoda kilpailun kulttuuri, jotta tulisi parempia tuloksia. Vanhemmat saattavat vertailla lastensa arvosanoja työpaikoilla ja valitsevat koulun lapsilleen niiden rankinglistojen perusteella. Koulut kilpailevat keskenään siitä, mistä koulusta tulee parhaita ylioppilaskirjoitusten arvosanoja. Ja Suomessa koulutusta pidetään äärimmäisen tärkeänä kilpailuvalttina: PISA tuloksista ollaan vähintään yhtä ylpeitä kuin Formulavoitoista. Yliopistot odottavat uusia rankinglistoja ja ohjaavat toimintaansa joltain osin niiden perusteella. Suomen Akatemia seuraa tarkasti näitä julkaisupisteisiin perustuvia listoja. OPH:n johtohenkilö ja Jyrki Kasvi korostivat virtuaaliopetuksen päivillä kansainvälisen kilpailun merkitystä. Viimeksi EVA haluaa luoda kansainvälisen kilpailuvaltin kouluistamme.

Okei, yritysmaailmassa kilpailu on elinehto ja terve kilpailu luo hyvinvointia koko kansalle, mielestäni. Mutta miten se soveltuu koulumaailmaan? Toisaalta Suomi pärjää huonosti kouluhyvinvoinnissa, koska sitä on vaikeampi mitata, eivätkä sen tulokset näy niin selvästi erilaisissa vertailuissa, sitä on vaikeampi myös myydä. Edistääkö kilpailukulttuuri kouluhyvinvointia?

Kilpailu vaatii tietysti, että on selkeät mittarit ja arviointikriteerit, joilla kilpailussa pärjäämistä mitataan. Tiedän kyllä, että PISA-kokeet ainakin pyrkivät mittaamaan jollain tavoin myös metakognitiivisia taitoja. Kilpailukulttuurin korostaminen tuskin parantaa kouluviihtyvyyttä, ellei sitten haluta perustella, että kilpailulla voisi luoda yhteishenkeä urheilujoukkueen tapaan myös koululuokkiin. Ja tämä yhteishenki tsemppaisi oppilaat parempiin tuloksiin.

Mutta väistämättä kilpailutilanteiden synnyttäminen tuskin kovin usein johtaa varsinaisen oppimisen olosuhteiden paranemiseen ja todelliseen tulevaisuuden kannalta tärkeään oppimiseen. Suorittaminen ja kilpailussa pärjääminen ovat varmasti sukua keskenään. Suorittaminen ja oppiminen harvemmin. Motiiviksi muodostuu helposti arvosanan saavuttaminen, kurssin läpäiseminen ja yleensä kilpailussa käytettyjen mittareiden mukaisten tavoitteiden saavuttaminen. Tällöin voi olla hankala keskittyä varsinaiseen oppimiseen tähtäävään toimintaan. Kilpailu voi luoda ahdistavankin tunteen monille oppilaille. Oppilaat muuttavat toimintastrategioitaan näiden mittareiden mukaisesti.

Todellista oppimista on vaikeampi arvioida ja rankata, joten onkin haasteellista miten kilpailukykyinen koulu voisi tukea todellista oppimista. Mielestäni oppilaitosten tulisi arvioida esimerkiksi osallistumista, oma-aloitteisuutta, luovaa toimintaa, itseohjautuvuutta, uusien näkökulmien tuomista, kiinnostunutta otetta, tervettä kritiikkiä opittavaa kohtaan ja sosiaalisia taitoja oppimistoiminnassa. Sosiaaliset taidot voivat tarkoittaa kilpailemisen sijaan toisten huomioimista ja tukemista oppimistoiminnassa. Näiden arviointi on vaan huomattavasti hankalampaa ja vaatii etenkin suuren luokan opettajalta paljon.

Jos toimintaa pitää arvioida, teknologia, erityisesti sosiaalinen media, voi tuoda edellä mainittuja arvioinnin kohteita paremmin esille ja siten helpommin myös mitattaviksi. Oppilaiden toiminta tulee näkyväksi, osallistuminen mitattavaksi. Tätä edesauttamaan voitaisiin kehittää sovelluksia, jotka mittaavat teknisen log-in ajan, viestien määrän tai vuorovaikutussuhteiden lisäksi myös muita osallistumisen, ongelmanratkaisun tai altruistisen sosiaalisen toiminnan muotoja. Mittarit voisivat kerätä raakadatan lisäksi myös sosiaalista tietoa, kuten kanssaoppijoiden suosituksia ja arvioita toisen toiminnasta. Yhteisö voisi siis arvioida itseään ja samalla oppia uusia taitoja. Ongelmaksi muodostuu tietenkin sitten se, miten arvioinnit ovat yhteensopivia kansainvälisten mittareiden kanssa, jotta kilpailukykyä voitaisiin taas mitata. Heh.

Website Pin Facebook Twitter Myspace Friendfeed Technorati del.icio.us Digg Google StumbleUpon Premium Responsive

This entry was posted in opiskelukulttuuri, Oppiminen, sosiaalinen media and tagged , , , . Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *