Laitteet ja sovellukset

Avoimia julkaisuja OJS:n avulla

Olen muutaman vuoden testaillut Open Journal System – julkaisualustaa, joka on tarkoitettu ensisijaisesti avoimien tieteellisten aikakauslehtien julkaisemiseen. OJS:n idea on auttaa julkaisun toteuttamisessa eri rooleissa toimivia koko julkaisuprosessin läpi. Vuonna 2008 oli eräässä konferenssissa puhetta eurooppalaisen musiikkikasvatuslehden perustamisesta. Ehdotin, että julkaisusta tulisi avoin ja että voisimme toteuttaa sen OJS-alustan avulla. Ehdotin myös iänikuista ideaani tutkijoiden ”deittipalvelusta”, joka voisi johtaa avainsanojen ja muun metadatan kautta löytyviin uusiin tutkijasuhteisiin, siis esim. tutkimusalojen välisiin kollaboraatioihin tieteen saralla. Sekin sai kannatusta, mutta odottaa rahoitusta. Vielä v. 2004 JY:n IT-ihmiset pitivät tuota turhan vaikeana tai kalliina toteuttaa, nykyisillä välineillä ei välttämättä.

Sain vihdoin rahoitusta julkaisun toteuttamiseen Sibelius-Akatemialta ja aloitin sen toteuttamisen lopulta vuodenvaihteessa 09/10. Nähtäväksi jää, koska ensimmäinen julkaisu tulee ulos, toimittajat ja arvioitsijat kun ovat yleensä erittäin kiireistä väkeä. Testiversio on toki jo verkossa ja OJS asennettu Sibelius-Akatemian palvelimelle. Laitan linkin heti, kun saadaan 1. julkaisu ulos.

OJS ei ole yhtä helppo ja kätevä julkaisualusta kuin esimerkiksi WordPress, mutta se avustaa julkaisuprosessin eri vaiheissa. Sen lisäarvo perustuu valmiiksi määriteltyihin rooleihin, valmiiksi tarjottuihin ja muokattaviin viesteihin, jotka lähetetään prosessin eri vaiheissa osapuolille. Artikkelit kirjoitetaan, arvioidaan ja toimitetaan julkaisuvaiheeseen asti tekstinkäsittelyohjelmalla (Word…). Valmiita artikkeleja voi sitten kommentoida, mikäli on rekisteröitynyt järjestelmään. Vastaava toimittaja tai muu hallinnoija lähettää artikkeleita aina eteenpäin järjestelmän kautta. Prosessi on esimerkiksi seuraavanlainen:

  1. Ylläpitäjä määrittelee roolit kullekin julkaisulle (Editori, layout editori, copyeditori jne.)
  2. Kirjoittaja lataa siis käsikirjoituksen (.doc) järjestelmään,
  3. Toimittaja lähettää kysymyksen arvijoijalle (referee), josko tämä haluaisi arvioida kirjoitusta
  4. Toimittaja lähettää kirjoituksen arvioitavaksi
  5. Arvijoitsijat kommentoivat sitä esim. Wordin kommentoitityökalulla, mikäli näin on sovittu
  6. Arvioidut kirjoitukset reititetään takaisin kirjoittajille korjauksia varten, joka taas lataa korjatut versiot järjestelmään
  7. Toimittaja hyväksyy (tai jättää hyväksymättä) kirjoituksen
  8. Toimittaja lähettää sen copyeditorille (tai tekee itse editoinnin) (myös kielentarkastajavaihe olemassa)
  9. Toimittaja lähettää kirjoituksen layout-editorille, joka tuottaa julkaisun lopulliseen ulkoasuun mieluiten jollain web-editoriohjelmalla, kuten Dreamweaverilla tai html:llä.
  10. Toimittaja asettaa kirjoituksen julkaistavaksi
  11. Toimittaja julkaisee lehden numeron (tms.) tai asettaa sille automaattisen julkaisupäivän.

Eli melko monta vaihetta. OJS korvaa mukavasti sähköpostirumban ja tekee julkaisuprosessista hallittavamman. Samoin se tarjoaa valmiin julkaisualustan, joka ei tosin pärjää esim. yleisimmille blogialustoille. Artikkelit tulee tosiaan tuottaa valmiiseen muotoon joko htlm:n tai jonkin editorin avulla. Siitä jostain syystä puuttuu Wysiwyg-editori. Videoita voi toki upottaa embed-tagilla. Tein julkaisulle youtube-kanavan, jonne mahdolliset videot ainakin aluksi laitetaan. OJS vaatii myös jonkin verran perehtymistä etenkin julkaisun vastaavalta toimittajalta.

On muuten kurjaa, että macille ei tunnu löytyvän kevyttä ja edullista peruseditoria, josta on tällaisessa julkaisemisessa tarpeettomat härpäkkeet karsittu pois.  Ehkä siksi, että perussivuja harvoin tehdään enää tietokoneen web-editorilla. Taidan tyytyä raakaan htlm-kirjoittamiseen :) .

Yleensä suuri osa julkaisuista tulee ”ulos” 1-2v. varsinaisen kirjoitusprosessin jälkeen. Suorastaan nolostuin, kun sain käsiini syksyllä 2009 julkaistun, mutta keväällä 2007 pääosin kirjoittamani kirja-artikkelin verkko-opetuksesta. OJS toivottavasti nopeuttaa julkaisuprosessia edes hieman. Mutta ainakin se tekee julkaisuista avoimia. On hassua, että yhteiskunnan varoilla tuotetusta tieteellisestä tiedosta pitäisi aina maksaa, vaikka olisi töissä samalla laitoksella. Lisäarvoa tuo myös kommentointi. Toivottavasti OJS kehittyy ja monipuolistuu sosiaalisen median välineeksi.

Eli Pets

This entry was posted in Laitteet ja sovellukset, tutkimus and tagged . Bookmark the permalink.

2 Responses to Avoimia julkaisuja OJS:n avulla

  1. Heli Nurmi says:

    Olen pohdiksellut näitä julkaisumahdollisuuksia minäkin ja odotan julkaisua 2008 kirjoitetusta joka selvästi vanhentuu refereen vaatiman ajan vuoksi. Se on aivan hassua.

    Olin perustamassa lehteä ammatillisille opettajakorkeakouluille -halusimme kevyen mallin ilman referee käytäntöä. Tunnemme kaikki toisemme ja luulin että haluttaisiin nopea yhteinen kanava. Englanniksi voisi myös julkaista mutta … Asenteet on toinen tärkeä hoidettava, saada laaja kiinnostus viriämään.

    Miksi muuten verkkolehdessä pitää olla numerot ja ulkoasu kuten RL? Miksei ne voi ilmestyä päivämäärillä kuten blogit? Ihmettelen..

    • Miikka says:

      Kiitos Heli!
      Yritin aikoinaan ajaa tuota “julkaistaan artikkelit sitä mukaan kuin ne on toimitettu” – ideaa, mutta proffat olivat vahvasti sitä mieltä, että ihmiset tarvitsevat julkaisuluetteloihinsa noita selkeitä voluuminumeroita.

      Ja kun katselee esim. Suomen Akatemian rahoitushaussa käyttämiensä arvijoitsijoiden toimintaa, ovat he ainakin jostain toiselta vuosituhannelta. Eli tiedemaailmassa eletään vielä näiden kausijulkaisujen ajassa, jotka sitten jotenkin ovat “arvokkaampia”.

Leave a Reply