Opetuskäytänteet

Teknologia osallistaa ja aktivoi oppilaita, ei vieraannuta

Ohessa pidennetty versio vastauksestani HS:n mielipidepalstalla käytyyn keskusteluun tvt:n käytöstä kouluissa. Paljon jäi sanottavaa ja vastattavaa. On ollut hämmentävä lukea sekä puolustavia että etenkin vastustavia kommentteja. Näkemys, että teknologian käyttäminen jotenkin passivoi, eristää, aiheuttaa masennusta, ylipainoa jne. on koominen, mutta edelleen hyvin suosittu. Vastustajat nostavat milloin ylipainokortin, ympäristökortin, sosiaalisen eristäytymisen, taloudelliset aspektit, kouluampumiset, pedofiilit ja niin edelleen. Jotkut puolustajat taas perustelevat käyttöä vanhoin metodein, mutta uusin väilnein, korostaen pääosin digitaalisia sisältöjä (oppilaitoksen, opettajan, kustantajan tarjoamina) tai sitä, että on pakko, kun nuoret käyttävät niitä kotonakin. No, ohessa hieman pidempi vastaukseni, lyhempi toivottavasti hs:ään. EDIT: Blogissa nyt kuitenkin lyhempi HS:ään lähetetty versio lisättynä viimeisellä lauseella :) .

———-

Viimeaikainen keskustelu on osoittanut, että näkemykset teknologian
käytöstä, oppimisesta ja tulevaisuuden tarpeista ovat kaukana toisistaan.
On hämmentävää lukea teknologiasta sosiaalisesta kanssakäymisestä
vieraannuttavana ilmiönä. TVT voi edistää rajoja rikkovaa vuorovaikutusta,
tuoden muidenkin kuin opettajan mielipiteet, ajatukset ja toiminnan
kaikkien oppijoiden tietoon ja käsiteltäviksi, myös
luokkaopetustilanteessa. Kaikki teknologian parissa vietetty aika tuskin
on degeneroivaa, vaan usein hyvin luovaa ja aktiivista sosiaalista
toimintaa, kuten laulamista, liikkumista, kirjoittamista tai lukemista.

Se, että oppilaat käyttävät teknologiaa vapaa-ajallaan on heikko peruste
vastustaa sitä. Jos teknologian merkityksellistä käyttöä ei opeteta, ovat
oppilaat pulassa työelämässä. He ovat diginatiiveja omasta näkökulmastaan.
Koulun tehtävänä on laajentaa tätä näkökulmaa, koska emme voi tietää,
minkälaiseen maailmaan lapsia kasvatamme. Oikeilla valinnoilla voimme
siihen toki vaikuttaa. Teknologiaa hyödyntämällä voidaan hajauttaa ja
laajentaa oppimistoimintaa, kehittää oma-aloitteista toimijuutta,
yhteisöllisyyttä ja muutoksen hallintaa ja siten tarjota nuorelle paremmat
mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskuntaan mahdollisimman järkiperäisesti.

Teknologiaa tulisi soveltaa pedagogisia tavoitteita palvellen, eikä
teknologia edellä, kuten älytaulujen kohdalla. Fiksusti käytettynä
erityisesti sosiaaliset teknologiat voivat auttaa osallistamaan ja
aktivoimaan oppilaita sekä tukea ja käynnistää sellaisia prosesseja,
joiden voidaan katsoa johtavan tulevaisuuden kannalta merkitykselliseen
oppimiseen. Koulun tehtävänä on ohjata oppilaita hallitsemaan
informaatiotulvaa, mutta myös etsimään, tulkitsemaan, muokkaamaan,
jakamaan ja muodostamaan siitä yhdessä uusia käsityksiä. Se tuskin
onnistuu reipimällä piuhat irti seinästä. Kyse ei ole mistään
virtuaalisista maailmoista, vaan aidosta vuorovaikutuksesta niin
luokkatilanteessa kuin sen ulkopuolellakin. Tietenkin koulussa on
ymmärrettävä rauhoittumisen merkitys – hiljaisten rauhottumishetkien
tulisi olla jokapäiväisiä kouluissa.

Kilpavarustelun ja yksittäisissä testeissä pärjäämisen sijaan pitäisi käyttää resursseja oppimis- ja opetuskultuurin muutokseen ja pohtia, mikä teknologian rooli tässä muutoksessa olisi. Suomi on tarpeeksi valistunut yhteiskunta luomaan strategioita, jotka tähtäävät kansainvälisen kilpailun sijaan tulevaisuuden taitojen ja hyvinvoivien kansalaisten kasvun tukemiseen.

Eli Pets

This entry was posted in Opetuskäytänteet, opiskelukulttuuri, Oppiminen, sosiaalinen media and tagged , , , , , , . Bookmark the permalink.

10 Responses to Teknologia osallistaa ja aktivoi oppilaita, ei vieraannuta

  1. MariM says:

    Hyvää pohdintaa, jäin miettimään kuitenkin sitä, mitä tarkoitat tuolla älytaulukommentilla, “teknologia edellä, kuten..”? Voisitko avata sitä vähän

  2. Miikka says:

    Kiitos Mari!

    Opettajatuttavat ja koulutuksissa käyneet opettajat ovat usein kertoneet, että kyseiset interaktiiviset taulut on usein tuotu välinekeskeisesti luokkiin. Ne on ajateltu ensisijaisesti esitysvälineinä, vaikka niidenkin avulla voi tietysti aktivoida oppilaita. Monesti taulut lojuvat käyttämättöminä, joko teknisesti vaikeina tai pedagogisesti haastavina – tai sitten vallitsevaan opetuskulttuuriin sopimattomina.

    Monesti taulujen mukana tulee valmista oppimateriaalia, jota opettaja oppilaille estittää. Monimediainen havainnollistava materiaali on lisäarvo, muttei välttämättä aktivoi oppilaita pedagogisesti merkitykselliseen toimintaan. Tauluja voi siis toki käyttää pedagogisesti merkittävällä tavalla, varmasti paremmin kuin perinteistä liitutaulua. Mutta se vaatii opetuksen uudelleenajattelua, mikä jää usein toteutumatta.

  3. Pingback: Tweets that mention Miikka Salavuo » Teknologia osallistaa ja aktivoi oppilaita, ei vieraannuta -- Topsy.com

  4. MariM says:

    Kiitos avautumisesta :)
    Totta tuo. Monella koululla onneksi jo mietitään miten älytaulua käytetään ja onko se Se juttu mikä hankitaan, eli ajatusmaailma toivottavasti on muuttumassa enemmän pedagogiseen suuntaan. Olisikin mielenkiintoista revitellä enemmän tuota ajatusta älytaulua oppijakeskeisenä, oppimisen välineenä, ope ei saisi koskea…

  5. Miikka says:

    Olen nähnyt kiintoisan mainoksen, jossa alakouluikäisillä oppilailla oli jokaisella halpa langaton hiiri käytössään ja he osallistuivat “aktiivisesti” opetukseen. Erona perinteiseen taulu->luokkaopetukseen näkisin sen, että he ainakin lähtökohtaisesti olivat hereillä ja kiinni opetuksen aiheessa.

  6. Hyviä ajatuksia tärkeästä aiheesta, johon olen itsekin sotkeutunut (mm. HS 9.12.). Yksi tärkeä asia, jonka pistin merkille, olisi käsitteiden selkiyttäminen. Mitä esim. tarkoitetaan käsitteellä “diginatiivi”? Huomaan itse käyttäväni sitä synonyymina sellaiselle lapselle, joka on SYNTYNYT DIGIAIKAKAUDELLA. Tällaisilla “diginatiiveilla” ei yleensä ole kovin suurta kynnystä tietotekniikan käyttöön ja sikäli he ovat muita edellä.

    Itse ymmärrät käsitteen selvästi sisältökeskeisemmin eli niin, että sen pitäisi jo itsessään sisältää tiettyjä taitoja.
    Nyt kun puhumme diginatiiveista tarkoitamme hieman eri asioita.

    Toiseksi ajattelen, että yksittäiset testit (kuten PISA), antavat meille kyllä ihan oleellista tietoa siitä, mihin suuntaan oppilaidemme oppiminen on menossa. On vain aika mielenkiintoista, että Suomi ei ole osallistunut PISA -testeissä niihin osioihin, jotka mittaavat TVT -taitoja. Olisi mielenkiintoista nähdä, miten pärjäämme kansainvälisessä vertailussa?

    Toivottavasti keskustelu jatkuu edelleen vilkkaana niin Hesarissa kuin meidän kummankin blogeissakin!

  7. Miikka says:

    Kiitos Esa!

    Minulle diginatiivit tarkoittavat myös sellaisia, jotka ovat kasvaneet sellaisen teknologian parissa, jota nykyään kutsumme digitaaliteknologiaksi (pääosin siis PC:t, Internet/WWW ja edistyneemmät konsolipelit) – JA joilla on ollut mahdollisuus käyttää näitä välineitä. Diginatiiveihin liittyy mielestäni sellainen väärinkäsitys, että oletetaan heidän osaavan käyttää teknologiaa monipuolisesti, kun useimmilla heistä käyttö on keskittynyt peleihin, chatiin/IM:iin ja tietynlaiseen web-selailuun – nyttemmin myös Facebookiin. He eivät välttämättä hallitse tiedonrakentamisen kannalta tärkeitä välineitä, tai niiden käyttötapoja.

    PISA on ihan ok testi varmasti, olen siitä blogissanikin kirjoittanut , mutta se on vain yksi testi, joka saa aivan liian suuren painoarvon.

    Minusta viranomaiset perustelevat kilpailunäkökohdilla kehittämistä, ehkä juuri määrärahojen toivossa. Sen sijaan, että puhuttaisiin rehellisemmin opetuksen kehittämisen tarpeista.

  8. PISA -kritiikkisi osui varmasti ainakin osittain oikeaan. Määrärahat ja kilpailukykykin ovat mielestäni vääriä perusteita. Tosin uskon, että ihan aitoakin huolta on ilmassa. Siinä olen samaa mieltä, että PISAn painoarvo on ehkä liian suuri.

    Löysin eilen mielenkiintoisen kiinalaisen näkökulman Shanghain menestykseen. Yllättävää suorapuheisuutta.

  9. Jarkko Sievi says:

    Koulumme otti syksyllä 2009 käyttöön vuorovaikutteisen oppimisympäristön. Kokonaisuus muodostuu aktiivitauluista, suomenkielisestä ohjelmistosta, vastausjärjestelmästä sekä dokumenttikameroista. Koulumme oppilaat ja opettajat ovat ottaneet uuden oppimisympäristön myönteisesti vastaan.

    Vuorovaikutteinen oppimisympäristö on opettajan työväline, joka auttaa parantamaan oppimistuloksia ja oppilaiden opiskelumotivaatiota. Sen avulla opettajan on mahdollista tehdä oppitunneistaan entistä havainnollisempia, saada oppilaat aidosti innostumaan oppimisesta sekä aktivoida oppilaat osallistumaan opetukseen nykyistä enemmän.

    Vuorovaikutteisen oppimisympäristön keskeinen vahvuus on opetettavien asioiden havainnollistaminen ja sitä kautta tapahtuva oppimisen ja opitun ymmärtämisen tehostaminen. Oppimisympäristön tarjoamia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää esim. fysiikan ja matematiikan tunneilla demonstraatioiden tekemiseen, objektien piilottamiseen ongelmia ratkaistaessa sekä videoiden ja verkkomateriaalin käyttöön. Opetettavien asioiden konkretisoiminen vuorovaikutteisen oppimisympäristön välinein on monipuolisempaa ja usein myös opettajalle ja oppilaalle mielekkäämpää kuin esim. perinteisiin välineisiin kuuluvilla liitutaululla ja piirtoheittimellä tapahtuva opettaminen.

    Oppimisympäristöön kuuluvan vastausjärjestelmän ansiosta myös luokan hiljaisemmat oppilaat voivat osallistua tuntityöskentelyyn aktiivisesti. Lisäksi sen välityksellä opettaja saa välitöntä palautetta siitä, tulisiko jotain asiaa käydä tarkemmin läpi tai onko asia ymmärretty oikealla tavalla.

    Dokumenttikameran avulla voidaan esimerkiksi oppilaan kotitehtävien ratkaisut siirtää nopeasti aktiivitaulun näyttöön, mikä säästää tunneilla aikaa.

    Kokemukseni mukaan oppilaat suhtautuvat interaktiivisen taulun käyttöön aidon innostuneesti ja luonnollisesti, he myös mielellään auttavat opettajaa teknologian käytössä. Opettajien koulutus ja käyttäjäyhteisön tuki uuden opetusteknologian käyttöönotossa on erittäin tärkeää. Esimerkit uuden opetusteknologian tuomista hyödyistä omaan opetukseen ja opettajien oma aktiivinen harjoittelu auttaa opettajaa uuteen oppimisympäristöön tutustuttaessa.

  10. Miikka says:

    Kiitos Jarkko, Loistava kuvaus aktiivitauluista. Niiden lisäarvo tullee juuri havainnollistamisesta ja toisaalta oppilaiden aktivoinnista. Hyvin käytettynä ne voivat myös siirää painopistettä opettajajohtoisesta vuorovaikutteisempaan ja oppijakeskeisempään oppimistoimintaan. Nillä on nimenomaan lisäarvoa käytännön asioiden hoitamisessa.

    On tietenkin mahdollista, että tauluja käytetään edelleen “suoraan tiedonsiirtoon” taulusta oppilaisiin. Tässä tapauksessa ne voivat myös olla syrjäyttämässä ja esteenä mielekkäille, oppilaiden toimijuutta, osallistamista ja sosiaalista vuorovaikutusta korostaville oppimismenetelmille.

Leave a Reply