Sosiaalisen median välineiden käyttö on kaikille erilaista ja henkilökohtaistakin. Listaan tässä syitä, miksi itse käytän Twitteriä.
1. Pääsy informaation äärelle. Serendipiteetti: sellaisenkin informaation, johon ei muuten törmäisi. Verkosto etsii, suodattaa, tulkitsee, analysoi, välittää, julkaisee. Käytän nykyään hyvin vähän syötteenlukijaa. Olen itse suodattanut seurattavani sellaisiksi, joiden jutut kiinnostavat ja voivat olla hyödyllisiä. Välillä kiintoisaa tulee ”liikaa”, jolloinTwitter pitää sulkea, jotta voisi keskittyä kulloinkin tekeillä olevaan asiaan. Joskus kiintoisan informaation joukkoon tulee liikaa melua (”noise”), esim. twitterkontaktien välillä käytävää keskustelua ruokapaikoista tai vaikka tv-ohjelmista (tosin ks. kohta 5!). Onneksi Foursquarenkin voi suodattaa Tweetdeckissä pois, jos se ei kiinosta 
. Twitter luo kuitenkin merkittävän oppimisympäristön monessa mielessä.
2. Ideoiden ja näkökulmien saaminen, ideoiden testaaminen.Verkosto tarjoaa valtavasti ideoita, näkökulmia ja joskus ratkaisujakin ongelmiin tai vastauksia kysymyksiin. Twitter tuo työhöni merkittävän ulottuvuuden. Tuntuu siltä, kuin Twitter-verkosto olisi jopa löyhä osa työyhteisöäni, etenkin vahvemmat sidokset siellä. Twitter onkin myös merkittävä informaalin oppimisen alusta (ks. kohta 5).
3. Sosiaaliset kontaktit, verkostoituminen. Asiakkaita Twitter ei vertaisverkostoitumisen välineenä välttämättä tuo tiuhaan tahtiin, mutta tärkeitä kontakteja ja potentiaalisia yhteistyökumppaneita. Sometime 2010 tapahtumassa huomasin, että mähän tunnen nämä tyypit jo, tiedän mitä he tekevät, minkälaisia ovat persoonina. Tämä oli oikeastaan tuttua jo blogatessani, ja törmätessäni ulkomailla konferensseissa blogituttuihin. On erittäin tärkeä resurssi tietää, kuka mahdollisesti tietää jostain asiasta.
4. Oman osaamisen ja asiantuntijuuden esiin tuominen. Iso osa tämän blogin lukijoista tulee Twitterin kautta. Tweetaan aina julkaistuani kirjoituksen, ja joskus verkostoni tweettaa viestiä eteenpäin (RT). Tweettaan myös aktiivisesti mieleeni tulevia ideoita ja ajatuksia, usein saadakseni palautetta tai käynnistääkseni keskustelua, joskus vain tarjotakseni ajatuksiani muilla. Markkinointikeinona tämä ei ole riittävä, mutta voi tuoda näkökulmia, kommentteja minulle ja muille käsitystä minun näkökulmistani, ideoista ja asiantuntijuudestani. Minulla on hyvä käsitys varmasti n. 50-100:n henkilön osaamisesta. Tämä olisi huomattavasti hankalampaa ilman Twitteriä.
5. Sosiaalinen elämä yksinyrittäjälle. Kun työskentelen isomman osan aikaa yksin, tuo Twitterin jatkuva virta jonkinlaisen sosiaalisen aspektin työpäivään. Kaiken ei tarvitse olla tiukkaa asiaa, niinkuin ei työpaikoilla muutenkaan. Pitää kuitenkin muistuttaa itseä, että minulla on 200-300 seuraajaa, ja väärinkäsityksiä tulee 140-merkin heitoista helpommin kuin kasvokkaisissa vuorovaikutustilanteissa, tietenkin. Samoin pitää miettiä, miten paljon itse laukoo omaan asianuntijuusalueeseensa kuulumattomia lausahduksia. Tämä liittyy henkilöbräniinkin. Onko mahdollista, että annan joskus vahingossa väärän kuvan itsestäni, joka vie potentiaalisen asiakkaan toisaalle? Olen taipuvainen ironiaan ja etenkin itseironiaan, eikä viesti välttämättä mene samanlaisena perille kaikille.
Lopuksi: Lähdin aluksi mikroblogipalveluihin varovasti, kun viestittely esim. Jaikussa vaikutti aluksi melko narsistiselta. Olen oppinut kuitenkin niin paljon näiden välineiden avulla, samoin välineiden käyttötavat ovat muuttuneet. Siitä kiitos mm. seuraaville aktiivisille ja pitkäaikaisille kontakteilleni:
@ajatusvesa, @AnjaAlasilta, @arongas, @Esa_Kukkasniemi, @HeikkiHallantie, @helinur, @HeliSirkia, @hponka ,@hrry, @jal53, @jjmajava, @jarsjo, @jpruohisto, @juhana2, @kaaiia, @Kanttila, @katleena, @katrik, @linjaaho, @mamannis, @mandrl, @marsyk, @MikkoMann, @naakka, @OskariUotinen, @OutiLammi, @PIaLep, @rautasilta, @Ruohoska, @sannakeiju, @teme00, @tijh, @toninummela ja @vahis. JA niin monet muut, jotka joka päivä tarjoavat jotain kiintoisaa informaatiota ja usein myös “seuraa” 
.
September 1, 2010
iPhone 4:n julkaisun myötä listasin sen ja parin kilpailijan ominaisuuksia taulukkoon vertailtavaksi. Valitsin Android-leiristä kalleimman, mitä erään suositun kaupan listasta löysin. Droid Incredibleä hehkutetaan, mutta sen Eurooppaan tulosta ei ole tietoja (?). iPhonea on jo keretty sekä hehkuttaa että kritisoida, mm. siitä, että sen multitasking (moniajo) ei ole kovin kätevä (ks. kritiikkiä esim. täältä ja täältä). Apple yrittää myydä yhä enemmän ominaisuuksilla, vaikka niin iPhonen kuin macin:kin etu on aina ollut muualla, eli käytettävyydessä. Tämän hetken (06/2010) tietojen mukaan Samsung olisi n.100€ kalliimpi kuin Nokia, joka erottuu muista etenkin isokennoisen kameran, HDMI-liitännän ja Dolby-surround-äänen osalta. Iphone on Nokiaa selvästi kalliimpi, Soneran sivuilla pelkän puhelimen sh. on 799/899€, kun Nokian hinta on 499€. Kytkyllä hintaero ei ole yhtä suuri. (update 09(2010).Erot laitteiden välillä ovat muutoin melko pieniä. Kaikissa on erilaisia liikesensoreita. Nopeuserotkin tulevat esiin vasta käyttökokeissa. (more…)
June 8, 2010
Elgg on ollut pitkään yksi lempityökaluistani, ja parhaita vaihtoehtoja perinteisille oppimisalustoille. Elgg on avoimen lähdekoodin ohelmisto, jota on kehitetty jo vuodesta 2004. Toisin kuin esimerkiksi Ning, Elggin käyttäjän on pitänyt asentaa erikseen omalle palvelimelle tai ostaa palvelu joltain palveluntarjoajalta, joita Suomessakin on ollut vain jokunen. Asentaminen on melko helppoa, mutta Elggin saaminen käytettävyydeltään miellyttäväksi vaatii php-osaamista. Piakkoin sen saa myös ylläpidettynä palveluna Ningin tapaan, edullisimmillaan n.25€/kk. (more…)
June 1, 2010
Pitkään Ningiä käyttäneenä ja siitä kovasti pitäneenä olin monien muiden tapaan hämmentynyt uutisista poistaa ilmaisversiot, hieman ärsyyntynyt oppilaitosten mahdollisuuksien osalta ja samalla myös ihmettelin tapaa, jolla Ning toi asian esiin.
Nyt Ning on julkaissut suunnitelmansa uusista palveluista ja hinnoista. Tässä yhteenveto muutaman kommentin kanssa:
Ning Mini
- Oppilaitoksille ja voittoa tavoittelemattomille suunnattu versio, hinta 3$/kk tai 20$/vuosi. HUOM! Ningin ilmaisversio oppilaitoksille koskee vain Pohjois-Amerikkaa.
- Karsittu verrattuna vanhaan Ningiin: Max 150 jäsentä, vain upotetut videot (eli omat videot kannattaa ladata esim. Youtubeen ja upottaa Ningiin), ei Chatia, ei sivuja (pages), ei Ning-Appseja tai musiikkiplayereita
- Ei kielieditoria (onkohan silti saatavilla suomenkielisenä?)
- Sisältää siis Blogin ja foorumin, voi ladata valokuvia ja upottaa videoita.
- On mainosvapaa / voi laittaa myös omia mainoksia.
Ning Pro:
- Muistuttaa nykyistä Ningiä. Hinta 20$/kk tai 200$/vuosi
- Minin palvelujen lisäksi sisältää chatin, tapahtumat, ryhmät, sivut ja muistiinpanot, Ning-appsit, Facebook ja Twitter integraation ja paljon muokkausmahdollisuuksia.
- Twitter & Facebook autentikoinnit, eli voit liittyä & kirjautua näiden tunnuksilla
- Lisää tilaa (10GB) ja kaistaa (100Gb) (Minissä 1gb ja 10GB)
Ning Premium
- Maksaa 50$/kk tai 500$/vuosi
- Lisää kaistaa, joitakin muokkausominaisuuksia, parempi tuki
Oppilaitoksille tuo Mini-versio on melko kevyt. Yksittäisissä projekteissa se voi olla riittävä, jos blogi & Foorumi riittävät, etenkin jos omat profiilisivut kuuluvat “hintaan” (jäi epäselväksi). Maksaminen voi olla ongelma, jos käytössä ei ole luottokorttia. Toisaalta melkein samat ominaisuudet saa vaikkapa WordPressilla (etenkin BuddyPress-laajennuksen kautta) tai ilmaisella Wikisovelluksella. Elgg tarjoaa huomattavasti enemmän, mutta vaatii palvelinasennuksen ja ylläpidon. Muitakin kilpailijoita on, myös ihan kotimaisia, kuten Gemilo Social.
Sinänsä tuo 20$ eli reilu 15€ vuodessa on todella vähän rahaa, jos sillä saa kuitenkin mainoksettoman palvelun ylläpidettynä, gigan levytilalla. Nähtäväksi jää, miten oppilaitokset ja voittoa tavoittelemattomat organisaatiot ottavat noita käyttöön.
May 4, 2010
Torstaina 8.4. käytiin Twitterissä lyhyttä keskustelua jälleen kerran sosiaalisen median määrittelystä, mukana mm. @hponka, @lauranen, @kaaiia, @mopaali, @jjmajava ja muutamia muita. Tuli esille, että vakiintunut sosiaalisen median käsite itsessään on aina subjektiivinen. @lauranen kertoi englannin kielessä käytettävän social web -käsitettä, jota itsekin vielä yritin jokin aika sitten käyttää. JA sitten on vielä SNS (social networking services), social technologies, social software… Käsitteiden tarkentaminen on toisaalta vähemmän tarpeellista, kun kyse on niin subjektiivisesta ja nopeasti muuttuvasta ilmiöstä, mutta toisaalta tarpeellista, että edes jossain määrin puhuttaisiin samoista asioista. (more…)
April 12, 2010
Olen muutaman vuoden testaillut Open Journal System – julkaisualustaa, joka on tarkoitettu ensisijaisesti avoimien tieteellisten aikakauslehtien julkaisemiseen. OJS:n idea on auttaa julkaisun toteuttamisessa eri rooleissa toimivia koko julkaisuprosessin läpi. Vuonna 2008 oli eräässä konferenssissa puhetta eurooppalaisen musiikkikasvatuslehden perustamisesta. Ehdotin, että julkaisusta tulisi avoin ja että voisimme toteuttaa sen OJS-alustan avulla. Ehdotin myös iänikuista ideaani tutkijoiden ”deittipalvelusta”, joka voisi johtaa avainsanojen ja muun metadatan kautta löytyviin uusiin tutkijasuhteisiin, siis esim. tutkimusalojen välisiin kollaboraatioihin tieteen saralla. Sekin sai kannatusta, mutta odottaa rahoitusta. Vielä v. 2004 JY:n IT-ihmiset pitivät tuota turhan vaikeana tai kalliina toteuttaa, nykyisillä välineillä ei välttämättä. (more…)
March 7, 2010
Vuosi 2010 on jo tuonut tullessaan merkittäviä uusia laitteita ja sovelluksia suurimmilta valmistajilta. Useimmat julkistukset ovat saaneet osakseen paljon negatiivisia kommentteja ja niiden puutteita on korostettu aikaisempaa enemmän suhteessa ominaisuuksiin ja mahdollisuuksiin. Olisiko niin, että se “nettiväki” on jo niin valveutunutta ja visioi itse ihanteellisten sovellusten ja laitteiden ominaisuuksilla, ja toisaalta nostattaa huumaa siihen asteeseen, että odotukset ovat kuin 1996 jääkiekon mm-kisoissa. Käyttäjien tottumukset ja verkon käyttötavat ovat myös voimakkaasti personoituneita. Tästä on varmasti apua laite- ja sovelluskehittäjille, sillä päivityksissä massojen ideat otetaan joskus huomioon! (more…)
February 12, 2010
Tekniikan kehitys ja laitteiden halpeneminen tuo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia oppilaitoksille ja madaltaa kynnystä sisällöntuotantoon. Kohtuuhintaan alkaa saada jo kameroita, joilla voi kuvata videota ja joiden kuvanlaatu kohtuuvalaistuksessa on opetustarkoituksiin riittävä. Jo keskihintaisella kamerakännykällä voi saada hyvälaatuisia valokuvia, kunhan valoa on tarpeeksi. Dedikoidut kamerakännykät kilpailevat tällä hetkellä edullisimpien digikameroiden kanssa. Harmi, että nekin ovat langenneet pikselikisaan. (more…)
January 24, 2010