Torstaina 8.4. käytiin Twitterissä lyhyttä keskustelua jälleen kerran sosiaalisen median määrittelystä, mukana mm. @hponka, @lauranen, @kaaiia, @mopaali, @jjmajava ja muutamia muita. Tuli esille, että vakiintunut sosiaalisen median käsite itsessään on aina subjektiivinen. @lauranen kertoi englannin kielessä käytettävän social web -käsitettä, jota itsekin vielä yritin jokin aika sitten käyttää. JA sitten on vielä SNS (social networking services), social technologies, social software… Käsitteiden tarkentaminen on toisaalta vähemmän tarpeellista, kun kyse on niin subjektiivisesta ja nopeasti muuttuvasta ilmiöstä, mutta toisaalta tarpeellista, että edes jossain määrin puhuttaisiin samoista asioista.

Tässä oma subjektiivinen ja tämän hetkinen näkemykseni näihin käsitteisiin, joihin siis vaikuttaa varmasti henkilöiden oma historia ja kokemukset netin käytöstä, kulttuuritausta, työtausta (onko mainosalalla, koulutuksessa, onko lukenut jenkkiblogeja vai kotimaisia jne.) Näkemykseni voi varmasti muuttua, jos tästä syntyy keskustelua! Siis tämä kirjoitus pohdiskelee lähinnä käsitteiden eroja  siitäkin huolimatta, että tätä on käsitelty ansiokkaasti mm. Harton blogissa ja Sometussa. Erityisesti Jere Majavan ehdotelma Sometukeskustelussa on hyvä.

Sosiaalinen media

• Yläkäsite toisaalta ilmiölle ja toisaalta Internetin sosiaalisille palveluille, joissa sellaiset Internetin käyttäjät, jotka eivät ole perinteisessä mielessä tiedon / median julkaisijoita osallistuvat aktiivisesti, vapaasti ja kollektiivisesti median ja tiedon tuottamiseen, niiden käsittelemiseen, ainakin pääosin avoimesti ja avoimessa verkossa.
• Käsitteeseen liittyy siis sosiaalisuus (vuorovaikutus, yhteisöllinen tuottaminen, verkostoituminen) sekä mediasisällöt, joita ihmiset tuottavat ja käsittelevät.
• Yksittäisten sovellusten “someutta” arvioidessaan Jere Majava kertoi turvautuvansa tähän Macaffeen listaan. (is it freeform? how frictionless it is? is it emergent?)
• Itse olen käyttänyt määrittelyyn myös aiemmin verkko-oppimiseen lanseeraamaani POP-vaatimuskehikkoa, tai käsitekolmikkoa Participation, Ownership, Presence: ollakseen sosiaalista mediaa, palvelun tai konseptin tulisi tukea ja edistää käyttäjien osallistumista, omistajuutta ja läsnäoloa ja erityisesti saada käyttäjissä aikaan tunnetta näistä. Voidaan puhua myös käyttäjien toimijuudesta (agency).
• Jos webissä olisi vain Facebook tai vain Twitter, ei voitaisi mielestäni puhua sosiaalisesta mediasta. Tämä blogi ei yksissään ole sosiaalista mediaa, se on sitä vasta sitten, kun sen sisältöjä käsitellään ja/tai tuotetaan jollain muotoa kollektiivisesti ja/tai kun se on avoimen keskustelun, kommentoinnin jne. alaisena ja/tai kun se kuuluu tiiviisti esim. sosiaalisen median blogosfääriin.
• Jos käytetään termiä “media”, pitänee sitä arvioida vertaamalla muihin, perinteisempiin medioihin, kuten printtimediaan, lehdistöön tai televisioon. Tai ainakin huomioida nuo vertailussa.
• Aika usein näkee käytettävän sosiaaliset mediat -käsitettä monikossa. Se on mielestäni harhaanjohtava.

Sosiaalinen web

• Tarkoittaa WWW:n sosiaalista käyttöä, sitä osaa sosiaalisen median palveluita ja sovelluksia, joka toimii WWW:ssä, yleensä selaimilla.
• Tai sosiaalisen palveluiden median palveluiden toimivaa sisällyttämistä web-palveluihin. Pelkkä twitter/FB-nappi ei tee palvelusta vielä sosiaalista webiä.
• Mielestäni Twitterkin kuuluu Sosiaaliseen webiin, vaikka itsenäisiä clienteja ts. sovelluksia onkin laajasti käytössä.
• Se, onko twitter-keskusteluissamme mainittu vieraskirja sosiaalista webiä, voi riippua siitä, miten se vieraskirja toimii.

Social software (sosiaaliset sovellukset?)

• Sosiaalista webiä laajempi käsite, joka voi pitää sisällään vaikkapa second lifea. Tämä käsite on aika lähellä Web 2.0:n merkitystä ainakin itselleni, joskin Web2 merkitsi monesti myös kulttuurista ilmiötä ennen Sosiaalisen Median -käsitteen vakiintumista
• Englanninkielisessä wikipediassa termi määritellään varsin laajasti kattamaan runsaasti  erilaisia sovelluksia.
• Sovellus ei välttämättä ole itsessään sosiaalinen, vasta sen sosiaalinen käyttö tekee siitä sosiaalista. Monet eivät voi esim. kuvitellakaan pelaavansa offline-tilassa, itseäni taas verkkopelaaminen ei ole koskaan innostanut. Pelistä tulee siis sosiaalinen sovellus peliyhteisön osallistuttua aktiiviseen pelaamiseen.
• SNS, eli Social Networking Services (tai -Software) on ollut angloamerikkalaisessa keskustelussa käytössä kuvaamaan alunperin MySpacea, Friendsteriä ja Facebookia (yms), mutta on hiljalleen hiipumassa.

Social Technologies

• Käytin tätä aikoinani ennen sosiaalinen media -termin vakiintumista laajempana käsitteenä.
• Nyt ymmärrän sen sisältävän mm. sosiaalista mediaa hyödyntäviä laitteita, kuten älypuhelimia ja verkossa olevia tietokoneita, sekä myös näillä käytettäviä sosiaalisia sovelluksia.

Viimeaikoina Facebookin on alkanut ilmestyä haitta- ja vakoiluohjelmia. Olin yllätyksekseni jonkun ulkomaisen politikon (en edes katsonut tarkemmin) kannattajaryhmässä ja jokin ”vakoiluohjelma” oli ilmestynyt kysymättä minullekin.

Itselläni on reilut 170 kontaktia (tai kaveria..), minulla on ollut FB-tunnus vuodesta 2006 lähtien (tosin aluksi ilman kavereita melkein vuoden). Minulla ei ole mitään mahdollisuutta seurata kaikkien statuspäivityksiä. Monilla kavereita on paljon enemmän, ja useimmat statuspäivitykset voivat mennä ohi. Mitä enemmän Facebookiin tulee tvt:n käyttössä noviiseiksi katsottavia ihmisiä, sitä helpompaa on tietenkin kaikenlainen huijaus ja krakkerointi. Lisäksi FB:n tekijänoikeusnäkemykset eivät ole kauhean luottamusta herättäviä (toisaalta, ovatko monen muunkaan palveluntarjoajan?).

Parasta Facebookissa on ollut se, että se on totuttanut monet sosiaalisen median ja yleensä internetin aktiivisempaan käyttöön. Monelle, vaikkapa tuntemilleni kotona oleville äideille, se on tärkeä portti sosiaalisiin kontakteihin. FB tarjoaa paljon mahdollisuuksia, aikoinaan vedettiin yksi sisällöntuotantoprojektikin FB:n office-sovellusta käyttäen.

Luulin joskus reilu vuosi sitten, että Facebook kaatuu omaan massiivisuuteensa jo aikaisemmin. Onko loppu jo lähellä? Ainakaan käyttäjämäärä ei enää juurikaan kasva, ja monet edelläkävijät käyttävät sitä melko vähän.

Tulevaisuuden ”Facebook” muodostuukin varmasti yhä useammalla monista eri palvelusta, pilvisovellusten joukosta. Ehkä tulevaisuuden Facebook on henkilökohtainen Portaalisovellus. Näin tietysti on jo monilla edelläkävijöillä. Statuspäivitykset tulevat Twitteriin, kuvat Flickriin, tekstit blogiin – näin on ollut tietysti jo vuosia, muttei ehkä valtavirralla FB:n käyttäjistä.  Mitä paremmin sovellukset alkavat keskustella keskenään, sitä useampi siirtyy käyttämään enemmän ”henkilökohtaista” ja itse kustomoitua toimintaympäristöä. Ja etenkin, kun OpenID:n kaltaiset tunnistamiset yleistyvät – turha käyttää useita käyttäjätunnuksia. Facebookilla on Connect, Googlella on Friend Connect jne. Moniin palveluihin pääsee FB:n, Yahoon, Googlen tai Twitterin tunnuksilla. En mene tässä sen syvemmälle standardeihin tai apeihin.

Tärkeää ei ole se, mikä sovellus on kyseessä, vaan se, miten tieto liikkuu näiden sovellusten välillä, ja miten käyttäjät tunnistetaan. Muistan muuten ehkä vajaa 10v. sitten käyttäneeni jotain Lycosin ”portaalipalvelua”, joka näytti hieman nykyiseltä yahoon tai googlen portaalisivulta – siis upotettavia laatikoita, joihin tulee syötteinä dataa eri palveluista (sää, uutiset, urheilu jne.). Jokainen rakentaa omaa sähköistä toimintaympäristöään haluamistaan komponenteista – yksilön vapaus lisääntyy ainakin niillä, jotka osaavat hallita tätä kokonaisuutta.

Sama ilmiö on tietysti nähtävissä myös sähköisissä oppimisympäristöissä: PLE:t ovat syrjäyttämässä hitaasti, mutta varmasti keskitettyjä oppimisenhallintaympäsristöjä/ oppimisalustoja. (Onko Facebook epämuodollisen toiminnan Sharepoint / Blackboard?).  Oppimisympäristöjä ja intranetejäkin rakennetaan useista yhteensopivista avoimista sovelluksista niin, ettei käyttäjä välttämättä tiedä liikkuvansa useiden eri sovellusten välillä. Valitaan parhaat ja kuhunkin toimintaan sopivimmat ominaisuudet/ sovellukset ja yhdistetään ne kokonaisuuteen.

Microsoftilla on omat standardinsa ja avoimella puolella omansa, joka tarkoittaa sitä, että sovelluksia voidaan yhä helpommin integroida vyyhdiksi. Tärkeintä on, että tieto, media liikkuu näiden välillä ja että käyttäjän ei tarvitse kirjautua uudelleen ja uudelleen eri tunnuksilla. Sama ilmiö tulee varmasti yleistymään myös vapaa-ajan järjestelmissä. Ja tämä kaikki integroituu sujuvasti mobiililaitteiden kanssa. Mutta tarvitaan parempaa ja keskitetympää käyttäjäntunnistusta, kätevää portaalisovellusta (Netvibes, Google tms.), kehittyviä standardeja datan ja käyttäjien tunnistuksessa. Tiedän toki, että tämä ei ole vain tulevaisuutta, mutta ehkä kuitenkin FB-mainstreamin osalta on.

Ps. Edit: tässä hyviä vinkkejä Facebookin käyttöön, kiitos vahis!