opiskelukulttuuri

Sosiaalisen median pedagogisia mahdollisuuksia

Koulutusteknologiaa on pyritty kehittämään ja myös perusteltu pedagogisista lähtökohdista, oppimistutkimukseen nojaten. Monet sovellukset ovat saaneet alkunsa jostakin pedagogisesta mallista tai metodista. Kuitenkaan näille asetettuja pedagogisia tavoitteita ei ole aina saavutettu, mikä on voinut johtua teknisestä toteutuksesta, käytettävyydestä, pedagogisesta näkökulmasta ja etenkin toimintakulttuurista (esim. opettajajohtoista toimintaa, palautetaan tehtäviä, vastataan (monivalinta)kysymyksiin). Sosiaalinen media palveluineen tarjoaa aikaisemmin käytettyä opetusteknologiaa paremmat mahdollisuudet saavuttaa näitä tavoitteita ja toteuttaa pedagogisia malleja.

Kirjoittelen tässä yhtä näkökulmaa, asiaahan voi katsoa pedagogiikankin kannalta monesta näkökulmasta, kuten pohtia, miten erilaisia oppimisen malleja voisi toteuttaa sosiaalisen median avulla (esim. Tutkiva oppiminen, PBL) tai tarkastella, mitkä sovellukset soveltuvat eri pedagogisiin näköulmiin ja käyttötarkoituksiin. Näistä lisää myöhemmin. Read more »

Tagged , , , , , , , , , , ,

Sosiaalisen median tuoma muutos

Viime päivinä eri blogeissa on herännyt keskustelua Someväsymyksestä, Sosiaaliseen mediaan liittyvästä hypestä ja ylikuormituksesta. Allekirjoitan monet näistä väitteistä ja väitän kirjoittaneeni asiasta kriittisesti (toivottavasti en liian kyynisesti!) aiemminkin. Olen silti sitä mieltä, että suunta verkon käyttökulttuurissa on oikea, pitää vain karistella hypet jaloista ja pyrkiä keskittymään olennaiseen. Lienee selvää, että tänä päivänä sosiaalinen media on myös markkinointitermi: koulutusteknologian kentällä se myy paremmin kuin tvt ja yrityksissä paremmin kuin tietojärjestelmät perinteisessä mielessä. Moni siis on “sosiaalisen median asiantuntija”, koska se nimike toimii markkinoilla! Read more »

Tagged , , , , , ,

Ylioppilaskirjoitukset korvaamaan pääsykokeita?

Kuten moni on jo varmasti lukenut, Opetusministeriö on tehnyt ehdotuksen, jonka mukaan yliopistojen pääsykokeita poistettaisiin ja opiskelijavalinnat tehtäisiin yo-kirjoitusten perusteella. Tiedote ei kerro, mitä aloja tämä koskisi ja mitä ei.

Ehdotuksessa on joitain hyviä puolia, mutta en lähtisi kannattamaan sitä, sillä pidän ylioppilaskirjoituksia muutenkin ongelmallisina, kun mietitään, mikä koulun tehtävä oikeasti tulisi olla. Read more »

Tagged , , , , ,

Verkkokurssien ja -ympäristöjen suunnitteluvinkkejä

Listaan tässä muutamia käytännön asioita, joita omien kokemusteni mukaan olisi hyvä huomioida oppilaitosten teknologiaperustaisia toimintaympäristöjä valittaessa ja kehitettäessä. Lista perustuu paitsi omiin ja muidenkin tutkimuksiini verkkokursseista, myös kokemuksiini verkkokursseista sekä muutamasta verkko-oppimisympäristöjen ja oppilaitosten intranet-ratkaisujen valinta- ja arviointiprosessista. Lista ei ole kaikenkattava. Read more »

Tagged , , , , ,

Opetuksen arvioinnista – alustavaa kommenttia

Anne Röngäs aloitti Vinkkiverkossa, Sometussa, Twitterissä ym. keskustelua oppimisen arvioinnista ja sen muutoksesta. Erittäin tärkeä aihe, joka on mielestäni lähtökohta oppimis-/opetus-/ opiskelukulttuurin muutokselle ja sitä kautta koko koulujärjestelmän uudistumiselle. Väänsin (lapsenhoitovuorossa) pikaisen listan asioista, joita pitäisi mielestäni ottaa huomioon ja mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoista. Yritän tehdä tästä myös Slidesharepresentaation & kehitellä asiaa eteenpäin. Mutta tämä blogini on tunnetusti ajatusvirtaa.. Read more »

Tagged , , ,

Kasvatustiede ja todellisuus opettajankoulutuksessa

Törmäsin juuri erään aineenopettajaksi opiskelevan Facebook-status-kirjoitukseen, jossa siteerattiin hankalia, koomiselta kuulostavia filosofisia lauseita kasvatustieteen opintoihin kuuluvasta kirjasta. Siitä alkoi keskusteluketju, jossa opiskelijat kertoivat näkemyksiään kasvatustieteen opinnoista. Eräs kertoi vihaavansa kasvatustiedettä ja oli sitä mieltä, siinä että ”normaalit ja yksinkertaiset asiat sanottu niin vaikeesti kun vaan mahdollista, jotta se kuulostais vähän ees tieteeltä”. Toinen sanoi päässeensä läpi tenteistä lukematta yhtään mitään. Ymmärrän ja toisaalta en. Read more »

Tagged , , ,

Kilpailu, mittarit ja sosiaalinen media

Viime aikoina olen kuullut eri tahojen korostavan kilpailun merkitystä oppilaitoksissa: Oppilaitosten sisällä ja niiden välille halutaan luoda kilpailun kulttuuri, jotta tulisi parempia tuloksia. Vanhemmat saattavat vertailla lastensa arvosanoja työpaikoilla ja valitsevat koulun lapsilleen niiden rankinglistojen perusteella. Koulut kilpailevat keskenään siitä, mistä koulusta tulee parhaita ylioppilaskirjoitusten arvosanoja. Ja Suomessa koulutusta pidetään äärimmäisen tärkeänä kilpailuvalttina: PISA tuloksista ollaan vähintään yhtä ylpeitä kuin Formulavoitoista. Yliopistot odottavat uusia rankinglistoja ja ohjaavat toimintaansa joltain osin niiden perusteella. Suomen Akatemia seuraa tarkasti näitä julkaisupisteisiin perustuvia listoja. OPH:n johtohenkilö ja Jyrki Kasvi korostivat virtuaaliopetuksen päivillä kansainvälisen kilpailun merkitystä. Viimeksi EVA haluaa luoda kansainvälisen kilpailuvaltin kouluistamme. Read more »

Tagged , , ,

Omistajuus, oppiminen, työ ja sosiaalinen media

Omistajuuden käsite on yksi lempikäsitteistäni. Mainitsin siitä myös Mittariyhteiskuntakirjoituksessani [edit: ja myös vanhassa blogissani 2v. sitten]. Tarkoitan sillä yksilön tai yhteisön omistavaa suhdetta oppimiseensa, työhön tai miksei muunlaiseenkin toimintaan (vaikkapa taiteen tekeminen, urheiluharrastus jne.). Kun yksilöllä tai yhteisöllä on tunne toimintansa omistajuudesta, toiminta on sisäisesti motivoitunutta. Ts. kukaan ulkoinen taho ei määrittele tarkkaan miten yksilön tai yhteisön tulisi toimia. Tämä taas saa aikaan oma-aloitteista toimintaa, joka on hyvin tärkeää esim. elinikäisen oppimisen taitojen kannalta.

Read more »

Tagged , , ,