Miikka Salavuo

Sosiaalisen median presentaatioita

January 23, 2010

Kuten kaikki tietävät, yksi Sosiaalisen Median™ peruspiirteistä on ihmisten osaamisen, ideoiden ja yleensä asiantuntijuuden esiin tuominen. Ideat ja ihmisten tekemä työ tulevat tai tuodaan esiin Twitterissä, tai konkreettisemmin esim. SlideSharessa presentaatioiden muodossa. Presentaatioiden laatu on Somen™ myötä noussut selvästi. Toisilta, etenkin asiaan vihkiytyneiltä, visuaalisuutta ja viestintää opiskelleilta saa ideoita siitä, mitä juttuja presentaatioissa kannattaa esittää ja miten layout asetella. Harvemmin näkee enää suuria määriä pallukoita samalla sivulla. Toisaalta, visuaalisuus tuntuu nousevan sisällön rinnalle tai jopa sitä tärkeämmäksi presentaatioita laadittaessa.

Olen myös huomannut, että SOME-presentaatiot, etenkin yritysten somekäyttöä koskevat, ovat alkaneet kovasti muistuttaa toisiaan niin sisällön kuin käytettyjen kuvien, graafien ja sloganien tai  viittausten osalta. Joitain, niin tärkeitä vivahde-eroja, kiinnostavia uusia ideoita kuitenkin aina tulee esille.

(itseäni hieman pohdituttaa, tuo ylellinen kuvien käyttö: valokuvausta sunnuntaisin harrastavana jään usein vaan katsomaan SlideSharessa presentaatioiden kuvia, ja huomioni kiinnittyy pois itse asiasta – etenkin, kun taustalla ei kuulu puhujan ääntä).

Mutta hetkinen, eihän tässä mitään uutta ole: Konsultit ja luennoitsijat ovat pitkään pitäneet esityksiä “piilossa”, varmaan samoista asioista on puhuttu yhtä aikaa tuhansissa paikoissa. Toiminta on nyt tullut näkyväksi! Ja parhaat ideat otetaan käyttöön, kaikki hyötyvät. Jos luet 20 presentaatiota, saat varmasti lukemattomia uusia ideoita ja hyödynnät niitä sitten omassa toiminnassasi, ja kenties taas muut hyödyntävät sinun ideoitasi, vievät niitä eteenpäin, tuovat uusia näkökulmia.

Aikaisemmin ideat liikkuivat suurempina trendeinä ja aaltoina, nyt ne voivat tulla esiin nopeasti, pieninä vivahteina. Aiemmin tutkimustieto levisi hitaasti journalien ja konferenssien kautta, nyt nopeammin blogeissa ja SlideShare-presentaatioina.

Etenkin pitkällä tähtämiellä ideat kehittyvät siis uudella tavalla. Blogosfääri oli tästä ehkä ensimmäinen näkyvä esimerkki: Kun aloitin bloggaamisen joskus kolme vuotta sitten huomasin, miten nopeasti sain ideoita muilta bloggaajilta ja kehittelin niitä eteenpäin tai sovellutin omaan näkökulmaani ja toimintaani.

Vaarana on tietysti ylikyllästyminen: ideoita alkaa jo pursuta liikaa, presentaatioiden, kiintoisien artikkelilinkkien (twitteristä), blogiartikkelien, tutkimustiedon, uusien sovellusten, kiintoisien gadgettien jne. muodossa. Jos kaikki ottavat Some-brandin haltuun, kuten presentaatioissa kehotetaan, miten valtavaa tietomäärää hallitaan? Käykö niinkuin Facebookissa (ainakin minun!), että iso osa viestinnästä hukkuu valtavan melun keskelle? Ja onko mahdollista, että jotkut Twittaajat ovat oikeasti lukeneet kaikki ne artikkelit ja uutiset, joita he twittaavat? Tarvitaan siis tehokkaampia suodattimia, helppokäyttöisiä järjestelmiä, joissa käyttäjät itse voivat entistäkin helpommin valita, mitä ottavat vastaan. Vai onko kuitenkin olennaisinta – ainakin oppimisen ja henkilökohtaisen kehityksen kannalta – että tiedon tuottaja itse oppii ja kehittyy tietoa tuottaessaan?

Bloggaus on mitä parhainta kirjoittamisen harjoittelua, etenkin, kun tietää kirjoittavansa (ehkä pienelle, mutta kuitenkin ainakin potentiaalisesti olemassa olevalle) yleisölle. Sama pätee SlideShare-preseihin: Kun tietää, että lukijoita on ehkä enemmänkin kuin ne 10-15 seminaarissa istuvaa henkilöä, voi siihen panostaa enemmän, saada kommenttia jne. Sellaista rönsyilyä.

Filed under: sosiaalinen media

Tags: sosiaalinen media