Olen muutaman vuoden testaillut Open Journal System – julkaisualustaa, joka on tarkoitettu ensisijaisesti avoimien tieteellisten aikakauslehtien julkaisemiseen. OJS:n idea on auttaa julkaisun toteuttamisessa eri rooleissa toimivia koko julkaisuprosessin läpi. Vuonna 2008 oli eräässä konferenssissa puhetta eurooppalaisen musiikkikasvatuslehden perustamisesta. Ehdotin, että julkaisusta tulisi avoin ja että voisimme toteuttaa sen OJS-alustan avulla. Ehdotin myös iänikuista ideaani tutkijoiden ”deittipalvelusta”, joka voisi johtaa avainsanojen ja muun metadatan kautta löytyviin uusiin tutkijasuhteisiin, siis esim. tutkimusalojen välisiin kollaboraatioihin tieteen saralla. Sekin sai kannatusta, mutta odottaa rahoitusta. Vielä v. 2004 JY:n IT-ihmiset pitivät tuota turhan vaikeana tai kalliina toteuttaa, nykyisillä välineillä ei välttämättä.
Sain vihdoin rahoitusta julkaisun toteuttamiseen Sibelius-Akatemialta ja aloitin sen toteuttamisen lopulta vuodenvaihteessa 09/10. Nähtäväksi jää, koska ensimmäinen julkaisu tulee ulos, toimittajat ja arvioitsijat kun ovat yleensä erittäin kiireistä väkeä. Testiversio on toki jo verkossa ja OJS asennettu Sibelius-Akatemian palvelimelle. Laitan linkin heti, kun saadaan 1. julkaisu ulos.
OJS ei ole yhtä helppo ja kätevä julkaisualusta kuin esimerkiksi Wordpress, mutta se avustaa julkaisuprosessin eri vaiheissa. Sen lisäarvo perustuu valmiiksi määriteltyihin rooleihin, valmiiksi tarjottuihin ja muokattaviin viesteihin, jotka lähetetään prosessin eri vaiheissa osapuolille. Artikkelit kirjoitetaan, arvioidaan ja toimitetaan julkaisuvaiheeseen asti tekstinkäsittelyohjelmalla (Word…). Valmiita artikkeleja voi sitten kommentoida, mikäli on rekisteröitynyt järjestelmään. Vastaava toimittaja tai muu hallinnoija lähettää artikkeleita aina eteenpäin järjestelmän kautta. Prosessi on esimerkiksi seuraavanlainen:
- Ylläpitäjä määrittelee roolit kullekin julkaisulle (Editori, layout editori, copyeditori jne.)
- Kirjoittaja lataa siis käsikirjoituksen (.doc) järjestelmään,
- Toimittaja lähettää kysymyksen arvijoijalle (referee), josko tämä haluaisi arvioida kirjoitusta
- Toimittaja lähettää kirjoituksen arvioitavaksi
- Arvijoitsijat kommentoivat sitä esim. Wordin kommentoitityökalulla, mikäli näin on sovittu
- Arvioidut kirjoitukset reititetään takaisin kirjoittajille korjauksia varten, joka taas lataa korjatut versiot järjestelmään
- Toimittaja hyväksyy (tai jättää hyväksymättä) kirjoituksen
- Toimittaja lähettää sen copyeditorille (tai tekee itse editoinnin) (myös kielentarkastajavaihe olemassa)
- Toimittaja lähettää kirjoituksen layout-editorille, joka tuottaa julkaisun lopulliseen ulkoasuun mieluiten jollain web-editoriohjelmalla, kuten Dreamweaverilla tai html:llä.
- Toimittaja asettaa kirjoituksen julkaistavaksi
- Toimittaja julkaisee lehden numeron (tms.) tai asettaa sille automaattisen julkaisupäivän.
Eli melko monta vaihetta. OJS korvaa mukavasti sähköpostirumban ja tekee julkaisuprosessista hallittavamman. Samoin se tarjoaa valmiin julkaisualustan, joka ei tosin pärjää esim. yleisimmille blogialustoille. Artikkelit tulee tosiaan tuottaa valmiiseen muotoon joko htlm:n tai jonkin editorin avulla. Siitä jostain syystä puuttuu Wysiwyg-editori. Videoita voi toki upottaa embed-tagilla. Tein julkaisulle youtube-kanavan, jonne mahdolliset videot ainakin aluksi laitetaan. OJS vaatii myös jonkin verran perehtymistä etenkin julkaisun vastaavalta toimittajalta.
On muuten kurjaa, että macille ei tunnu löytyvän kevyttä ja edullista peruseditoria, josta on tällaisessa julkaisemisessa tarpeettomat härpäkkeet karsittu pois. Ehkä siksi, että perussivuja harvoin tehdään enää tietokoneen web-editorilla. Taidan tyytyä raakaan htlm-kirjoittamiseen 
.
Yleensä suuri osa julkaisuista tulee ”ulos” 1-2v. varsinaisen kirjoitusprosessin jälkeen. Suorastaan nolostuin, kun sain käsiini syksyllä 2009 julkaistun, mutta keväällä 2007 pääosin kirjoittamani kirja-artikkelin verkko-opetuksesta. OJS toivottavasti nopeuttaa julkaisuprosessia edes hieman. Mutta ainakin se tekee julkaisuista avoimia. On hassua, että yhteiskunnan varoilla tuotetusta tieteellisestä tiedosta pitäisi aina maksaa, vaikka olisi töissä samalla laitoksella. Lisäarvoa tuo myös kommentointi. Toivottavasti OJS kehittyy ja monipuolistuu sosiaalisen median välineeksi.
March 7, 2010
Blogiviestin sijaan tein vaihteeksi Slideshare-presentaation Twitterin käytöstä tutkittuani eri lähteistä käyttötapoja ja pohdittuani itse hieman lisää. Tätä ei ole esitetty missään ainakaan vielä, koin esitysmuodon vain sopivammaksi. Tarkoitus oli pitää tuo suht kompaktina pakettina. Saa kommentoida, itse lisäisin heti tuohon alkuun Twitterin tutkivan oppimistoiminnan välineenä
.
February 18, 2010
Vuosi 2010 on jo tuonut tullessaan merkittäviä uusia laitteita ja sovelluksia suurimmilta valmistajilta. Useimmat julkistukset ovat saaneet osakseen paljon negatiivisia kommentteja ja niiden puutteita on korostettu aikaisempaa enemmän suhteessa ominaisuuksiin ja mahdollisuuksiin. Olisiko niin, että se “nettiväki” on jo niin valveutunutta ja visioi itse ihanteellisten sovellusten ja laitteiden ominaisuuksilla, ja toisaalta nostattaa huumaa siihen asteeseen, että odotukset ovat kuin 1996 jääkiekon mm-kisoissa. Käyttäjien tottumukset ja verkon käyttötavat ovat myös voimakkaasti personoituneita. Tästä on varmasti apua laite- ja sovelluskehittäjille, sillä päivityksissä massojen ideat otetaan joskus huomioon! (more…)
February 12, 2010
Listaan tässä muutamia käytännön asioita, joita omien kokemusteni mukaan olisi hyvä huomioida oppilaitosten teknologiaperustaisia toimintaympäristöjä valittaessa ja kehitettäessä. Lista perustuu paitsi omiin ja muidenkin tutkimuksiini verkkokursseista, myös kokemuksiini verkkokursseista sekä muutamasta verkko-oppimisympäristöjen ja oppilaitosten intranet-ratkaisujen valinta- ja arviointiprosessista. Lista ei ole kaikenkattava. (more…)
February 2, 2010
Anne Röngäs aloitti Vinkkiverkossa, Sometussa, Twitterissä ym. keskustelua oppimisen arvioinnista ja sen muutoksesta. Erittäin tärkeä aihe, joka on mielestäni lähtökohta oppimis-/opetus-/ opiskelukulttuurin muutokselle ja sitä kautta koko koulujärjestelmän uudistumiselle. Väänsin (lapsenhoitovuorossa) pikaisen listan asioista, joita pitäisi mielestäni ottaa huomioon ja mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoista. Yritän tehdä tästä myös Slidesharepresentaation & kehitellä asiaa eteenpäin. Mutta tämä blogini on tunnetusti ajatusvirtaa.. (more…)
January 28, 2010
Viimeaikoina Facebookin on alkanut ilmestyä haitta- ja vakoiluohjelmia. Olin yllätyksekseni jonkun ulkomaisen politikon (en edes katsonut tarkemmin) kannattajaryhmässä ja jokin ”vakoiluohjelma” oli ilmestynyt kysymättä minullekin.
Itselläni on reilut 170 kontaktia (tai kaveria..), minulla on ollut FB-tunnus vuodesta 2006 lähtien (tosin aluksi ilman kavereita melkein vuoden). Minulla ei ole mitään mahdollisuutta seurata kaikkien statuspäivityksiä. Monilla kavereita on paljon enemmän, ja useimmat statuspäivitykset voivat mennä ohi. Mitä enemmän Facebookiin tulee tvt:n käyttössä noviiseiksi katsottavia ihmisiä, sitä helpompaa on tietenkin kaikenlainen huijaus ja krakkerointi. Lisäksi FB:n tekijänoikeusnäkemykset eivät ole kauhean luottamusta herättäviä (toisaalta, ovatko monen muunkaan palveluntarjoajan?). (more…)
January 27, 2010
Törmäsin juuri erään aineenopettajaksi opiskelevan Facebook-status-kirjoitukseen, jossa siteerattiin hankalia, koomiselta kuulostavia filosofisia lauseita kasvatustieteen opintoihin kuuluvasta kirjasta. Siitä alkoi keskusteluketju, jossa opiskelijat kertoivat näkemyksiään kasvatustieteen opinnoista. Eräs kertoi vihaavansa kasvatustiedettä ja oli sitä mieltä, siinä että ”normaalit ja yksinkertaiset asiat sanottu niin vaikeesti kun vaan mahdollista, jotta se kuulostais vähän ees tieteeltä”. Toinen sanoi päässeensä läpi tenteistä lukematta yhtään mitään. Ymmärrän ja toisaalta en. (more…)
January 25, 2010
Tekniikan kehitys ja laitteiden halpeneminen tuo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia oppilaitoksille ja madaltaa kynnystä sisällöntuotantoon. Kohtuuhintaan alkaa saada jo kameroita, joilla voi kuvata videota ja joiden kuvanlaatu kohtuuvalaistuksessa on opetustarkoituksiin riittävä. Jo keskihintaisella kamerakännykällä voi saada hyvälaatuisia valokuvia, kunhan valoa on tarpeeksi. Dedikoidut kamerakännykät kilpailevat tällä hetkellä edullisimpien digikameroiden kanssa. Harmi, että nekin ovat langenneet pikselikisaan. (more…)
January 24, 2010
Kuten kaikki tietävät, yksi Sosiaalisen Median™ peruspiirteistä on ihmisten osaamisen, ideoiden ja yleensä asiantuntijuuden esiin tuominen. Ideat ja ihmisten tekemä työ tulevat tai tuodaan esiin Twitterissä, tai konkreettisemmin esim. SlideSharessa presentaatioiden muodossa. Presentaatioiden laatu on Somen™ myötä noussut selvästi. Toisilta, etenkin asiaan vihkiytyneiltä, visuaalisuutta ja viestintää opiskelleilta saa ideoita siitä, mitä juttuja presentaatioissa kannattaa esittää ja miten layout asetella. Harvemmin näkee enää suuria määriä pallukoita samalla sivulla. Toisaalta, visuaalisuus tuntuu nousevan sisällön rinnalle tai jopa sitä tärkeämmäksi presentaatioita laadittaessa. (more…)
January 23, 2010
Kuten useimmat akateemiset netinkäyttäjät, olen viime vuosina ja jatkuvasti lisääntyvissä määrin katsellut luentoja ja konferenssiesityksiä videovälitteisesti, usein tallenteina. Harvemmin olen istunut luennoilla, ellei kyseessä ole ollut jokin isompi tapahtuma, kuten Virtuaaliopetuksen päivät tai jokin ulkomainen konferenssi. Molemmissa on puolensa, ja erästä kiintoisaa luentoa kotisohvalla katsellessani tuli mieleeni listata muutamia plussia ja miinuksia sekä seuraajan että luennoitsijan kannalta. Nämä ovat monelle itsestään selvyyksiä tietenkin. Listaa voisi jatkaa, ja otankin vastaan mielelläni omiin kokemuksiinne perustuvia plussia ja miinuksia! (more…)
January 18, 2010
Previous page