sosiaalinen media

Ryhmä, yhteisö, verkosto, parvi, heimo ja ekosysteemi

Sosiaalista mediaa ja uutta toimintakulttuuria käsittelevissä kirjoituksissa puhutaan kirjavasti erilaisista ihmisjoukkoja kuvaavista käsitteistä. Yritän hieman jaotella näitä käsitteitä, menemättä tieteellisesti kovin syvälle. Jaottelu on vaikea, sillä päällekkäisyyttä on väkisin ja käsitteisiin on erilaisia näkökulmia. Voiko yhteisö olla samalla verkosto? Tietystä näkökulmasta ainakin, mutta ei toisin päin. Eri joukkotyypit voivat olla lähtökohtina toisille tyypeille (esim. yhteisöt voivat mudostua verkostoista, parvet yhteisöistä jne.)

Saa osallistua kommentoimaan, tästä voisi myös hyvin tehdä johonkin laajemman kirjoituksen. Kuvaus alla on rajattu ja melko suppea, kaikista käsitteistä voisi toki kirjoittaa tieteellisen artikkelin.

Ryhmä

  • Yleensä hyvinkin rajattuja ja ennalta määriteltyjä. Ryhmillä on yleensä jokin tietty tehtävä. Jalkapallojoukkuetta, bändiä tai yrityksen projektitiimiä voi kutsua ryhmäksi, samoin kutsutaan erilaisia tukiryhmiä.
  • Ryhmiä voi muodostua myös verkkoyhteisöissä, tosin monesti näitä ryhmiä voidaan kutsua parviksi. Nämä käsitteet ovatkin osin päällekkäisiä.

Yhteisö

  • Perinteisiä, hyvin laajojakin joukkoja ihmisiä, jotka tuo yhteisöön jokin yhdistävä tekijä, kuten yhteinen kiinnostuksen kohde, toiminta, päämäärä ja etenkin perinteisesti myös sijainti.
  • Yhteisön jäsenet ovat vuorovaikutuksessa keskenään, mutta esim. verkkoyhteisöissä vuorovaikutus voi olla hyvinkin satunnaista ja lyhytaikaista.
  • Tärkeää tunne yhteisöön kuulumisesta. Se on luontainen tarve, joka monesti tuo ihmisiä yhteisöihin, verkostoihin ja etenkin heimoihin.
  • Yhteisöt muodostuvat monesti verkostoista.
  • Käytäntöyhteisöt ovat melko tiiviitä yhteistöjä, jotka toimivat aktiivisessa vuorovaikutuksessa tietyn yhteisen asian eteen tai asian parissa.
  • Yhteisöt voivat olla melko löyhiä tai hyvinkin kiinteitä. Ne voivat olla myös globaaleja ja jäsenmäärältään hyvinkin suuria. En kuitenkaan kutsuisi ”suomalaisia” yhdeksi yhteisöksi (paitsi ehkä 7.5.1995) . Termi on kuitenkin melko epäselvä.
  • Plant (2004) määrittelee verkkoyhteisöt seuraavasti: `a collective group of entities, individuals or organizations that come together either temporarily or permanently through an electronic medium to interact in a common problem or interest space’. Edelleen melko osuva määritelmä, tosin verkkoyhteisönkin käsitettä on käytetty melko löyhin perustein erilaisista keskustelufoorumeista lähtien. Foorumeille voi muodostua yhteisöjä, mutta ne eivät itsestään ole sellaisia.
  • Twitterissä ei mielestäni ole yhteisöjä, ellei sitten esim. jonkin #tapahtuman aikana syntyvää keskustelukerhoa kutsuta sellaiseksi. Sen sijaan Yammerissa niitä voi olla, kuten myös Facebookin ryhmissä.

Sosiaalinen verkosto

  • Usein avoimia, verkostoissa osasten / jäsenten väliset suhteet keskeisiä.
  • Suhteet / siteet voivat olla heikkoja tai vahvoja.
  • Verkoston jäsenten ei tarvitse olla vastavuoroisessa vuorovaikutuksessa keskenään. Verkostot ovat siis jokaisella ihmisellä erilaisia, toisin kuin yhteisöt.
  • Ammatilliset verkostot koostuvat ihmisistä, joiden osaaminen on jossain määrin tuttua, persoona ei välttämättä. Epämuodolliset verkostot taas voivat koostua kavereista, tutuista tai sukulaisista, joita voi tilanteen tullen vaikkapa kutsua juhliin tai pelaamaan jalkapalloa. Voisiko Facebookin “kaverita” kutsua verkostoksi? Ehkä.
  • Yleensä korkea diversiteetti (erot osaamisessa, asiantuntijuudessa, taustassa), mutta yhteiset kiinnostuksen aiheet ovat verkostosuhteiden takana.
  • Esimerkiksi opettajat voivat muodostaa kansainvälisen verkoston, johon voi kuulua runsaasti jäseniä, jotka taas voivat muodostaa ryhmiä tai
  • Yksittäiset kiinnostuksenaiheet liittävät erilaisia ihmisiä verkostoihin.
  • Ei välttämättä yhteistä toimintaa, ei varsinaista hierarkiaa, tosin esim. Twitterverkostossanikin näyttää olevan ns. hiljaista hierarkiaa, eli tiettyjä osallisia arvostetaan toisia enemmän.
  • Verkostot ovat sosiaalisia resursseja, joissa on korkea mahdollisuus serendipiteettiin, eli sattumanvaraiseen törmäykseen uudenlaisen tiedon tai ideoiden kanssa.
  • ks. Wikipedia-artikkeli

Parvi

  • Parvet syntyvät yleensä yhteisöistä tai verkostoista ja toimivat aktiivisesti jonkin asian toteuttamiseksi. Tämä voi olla jokin projekti, vaikkapa yhteinen blogiartikkeli. Lukupiirikin voitaneen lukea parverksi.
  • Ketteryys on parville luonteenomaista ja niiden suuri vahvuus, samoin suhteiden lineaarisuus – hierarkiaa ei yleensä ole.
  • Parvet syntyvät usein sosiaalisen median välineiden avulla ja hyödyntävät toiminnassaan vahvasti sosiaalista mediaa.
  • Parvet ovat itseorganisoituvia, niillä on usein joku tavoite, mutta toiminta voi olla epämuodollista. mm. Juhana Kokkonen on kirjoittanut ansiokkaasti parvista ja ollut viemässä toimintatapaa eteenpäin.

Heimo

  • Heimot syntyvät usein verkostoissa. Samanhenkiset ihmiset, joilla on samantyyppiset toimintatavat, arvot ja tavoitteet voivat kuulua heimoon. Yhteistä nimenomaan toimintakulttuuri.
  • Heimon käsite ei välttämättä kuvaa toimivaa organisaatiota, vaan tunnetta ihmisten välisistä suhteista.
  • Erittäin vahva yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunne, joka syntyy nimenomaan yhteisistä innostuksen kohteista.
  • Ei välttämättä vastavuoroista: voin katsoa sinun kuuluvan heimooni, mutta sinä et välttämättä koe minua heimosi jäseneksi. On hyvin mahdollista, etteivät heimon jäsenet tunne toisiaan henkilökohtaisesti
  • Sosiaalinen media voi helpottaa merkittävästi heimojen löytämistä ja muodostumista, sillä verkostojen diversiteetti on suuri, ja ihmiset kohtaavat helpommin samoin ajattelevia. Itse olen löytänyt heimoni Twitteristä.

Ekosysteemi

  • Muodostuvat usein heimoissa tai verkostoissa. Olennaista aktiivinen vuorovaikutus, avoimuus systeemin sisällä. Jos avoimuutta ei ole, ekosysteemi menee tukkoon ja alkaa kuihtua.
  • Ekosysteemi on jatkuva tila, kun taas parvi on rajatumpi ja sen toiminta on useammin aikaan sidottua.
  • Ekosysteemi on kuitenkin tiiviimpi kuin verkosto, vuorovaikutus jatkuvampaa, aktiivista ja etenkin vastavuoroista.
  • Eroaa yhteisöstä juuri vastavuoroisuuden, yhteisen hyödyn ja yhteisten tavoitteiden osalta. Piirteitä myös käytäntöyhteisöistä, muttei yhtä rajattu toiminnaltaan ja tavoitteiltaan eikä toiminta ole yhtä konkreettista.
Website Pin Facebook Twitter Myspace Friendfeed Technorati del.icio.us Digg Google StumbleUpon Premium Responsive

This entry was posted in sosiaalinen media and tagged , , , , , , , , . Bookmark the permalink.

5 Responses to Ryhmä, yhteisö, verkosto, parvi, heimo ja ekosysteemi

  1. Pingback: Tweets that mention Miikka Salavuo » Ryhmä, yhteisö, verkosto, parvi, heimo ja ekosysteemi -- Topsy.com

  2. Pingback: Kaikki on kiinni ihmisistä | Helsingin Kaupunkifillari

  3. Anne Rongas says:

    Kiintoisa jäsentely! Kiinnostaisi kuulla myös lähteistä lisää. Plant 2004 lietee: R. Plant / Technology in Society 26 (2004) 51–65

    Muut lähteet kiinnostavat itseä, erityisesti sosiaalisia verkostoja käsittelevät.

    Mihin sijoittuu nettiväki? Se, joka median mukaan aina silloin tällöin lietsoo sitä sun tätä.

  4. Miikka says:

    Kiitos Anne,

    Kyllä, kyseessä on juuri tuo Plantin teos. Muita lähteitä en ole tässä käyttänyt, tein tuon pitkälti omien käsitysten mukaan, jotka ovat muodostuneet tietenkin pitkästä listasta kirjallisuutta ja verkkolähteitä ja oman osallistuisen kokemuksia. Tietenkin mm. Downes ja Siemens ovat näitä käsitelleet, ehkä Bielaczyc aikoinaan.. mutten ole sieltä napannut tähän mitään suoraan. Tieteellinen artikkeli tämä ei ole.

    Nettiväki ei mielestäni sovellu mihinkään näistä, se on vähän sama kuin “autoilijat” tai “lenkkeilijät” tai kenties “koiranomistajat, joka sekin on selvempi ryhmä.. eli mielestäni nettiväki on liian abstrakti käsite kuvaamaan mitään tiettyä ryhmää.

  5. Pingback: Yhteisölliset yritykset – perusteita ja mahdollisuuksia | Miikka Salavuo

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *