Enterprise 2.0

Enemmän ei ole enemmän. Motivaatio ratkaisee.

Varmasti lähes kaikki ovat kokeneet flow-tilan, jossa kykenemme poikkeuksellisiin suorituksiin. Työ ei tunnu suorittamiselta, vaan luovuuden puuskalta, jossa ajatukset lentävät ja muuttuvat tekstiksi ruudulla kovalla vauhdilla. Eikä tunnu raskaalta, vaan fiilis on mitä parhain. Ihminen tekee motivoituneena tunnissa sen, mihin muuten menisi päivä tai joskus enemmän. Uudet ideat ja oivallukset tulevat inspiroituneessa tilassa. Työlle omistautuminen ei tarkoita pitkää työpäivä ja kiirettä, vaan motivoitumista työntekoon. Motivaatio ja intohimo eivät korvaa osaamista, mutta optimoivat kykyjä ja voivat innostaa kasvamaan tiedollisesti.

Viisas organisaatio panostaa työntekijöiden motivointiin ja inspirointiin ja osaa jakaa työtehtäviä kyseisiin tehtäviin motivoituville ihmisille. Tähän tarkoitukseen on tietysti käytössä hyviä sovelluksia, ennen kaikkea tulee mieleeni mainio xTune.

Väsymys, stressi ja kuormittuminen voivat haitata merkittävästi tietotyöläisen päivää. Siksi tarvitaan joustavia työaikoja ja työskentely-ympäristöjä. Ei kannata raahautua ennen kahdeksaa töihin, jos nuokkuu koko päivän pöydän ääressä, kun lapsi on yöllä valvottanut tai ilta mennyt pitkäksi. Töissä tarvitaan myös rauhoittumisen tiloja. Lyhytkin hetki poissa koneen äärestä ja hälinästä voi avata uusia ideoita ja ajatuksia, olemme varmasti kaikki sen huomanneet. Tila, jossa voi rentoutua vaikkapa rauhallisen musiikin ääressä tai hiljaisuudessa, voi olla luovuuden ja innovatiivisuuden kannalta tärkeä. Tämä vaatii tietysti luottamusta työntekijöihin. Jos työilmapiiri on jo lähtökohtaisesti omistajuutta ja luovuutta tukeva, ja työn sisällöt ovat työntekijälle tärkeitä ja inspiroivia, on kontrolli yleensä turhaa.

Mistä löytää motivoituneita ja motivoivia ihmisiä?

Voi olla, että organisaatiot hakevat motivoituneita ihmisiä yhä useammin parvista, vaikkapa Linkedinin tai xTunen avulla, tai yleensä sosiaalisen median verkostoissa muodostuneeseen asiantuntijakuvaan luottaen. Verkosto voi herättää uusia ajatuksia ja inspiroida toimimaan, oli sitten kyse lähi- tai etävuorovaikutuksesta. Someverkostotkin pitää välillä osata tietenkin sulkea pois, keskittyä ja antaa palaa!

Asiantuntijuus on hajautunutta ja uniikkia. Se on yhä useammin pilvessä, josta voidaan tarvittaessa poimia tehtäviin sopivia motivoituneita ihmisiä. Monesti lähiympäristössä ei ole tavoitettavissa sellaisia ihmisiä, joiden kanssa keskustelu voisi johtaa uusiin innovaatioihin.  Voi olla, että työilmapiiri on muuten huono, jolloin kannattaa hakea motivaatiota “pilvestä”. Organisaation tulisi auttaa työntekijöitä löytämään heimonsa niin organisaation sisältä kuin sen ulkopuoleltakin. Yhteisö voi saada esille paitsi uusia taitoja, myös motivaatiota. Osallistaminen ja sen tukeminen on siis olennaista, mikä johdon olisi hyvä ymmärtää. Tietotyökin on joukkuelaji, vaikka kuinka yksilöinä toimitaan.

Motivaation osalta kyse on jälleen omistajuudesta. Työn omistajuus on olennaista innovatiiviselle ja luovalle toiminnalle. Siis tunne siitä, että tekee töitä myös itselleen, että saa vaikuttaa työhönsä, eikä ole vain “täällä töissä” ja hierarkkisesti johdetun organisaation pelinappulana. Pahimmillaan omistajuus voidaan ymmärtää mahdollisuutena tehdä ihan mitä huvittaa ja saada katteettomia etuja, kuten Jari Parantainen kirjoittaa. Pelkkä suorittaminen voi olla helppoa, muttei kenenkään edun mukaista.

Motivoituneena oppii

Motivaatio on olennainen oppimisen reunaehto.  Oppiminen on parhaimmillaan tarvelähtöistä ja sisäisesti motivoitunutta toimintaa, jonka aikana välttämättä edes ajattele oppivamme. Ulkoisesti motivoitunut ihminen ei juurikaan opi, informaatio ei muutu tiedoksi, ei ole uudelleen sovellettavissa, se ei ole syvällä ymmärryksessä. Jos koulussa jo totutetaan suorituskeskeiseen ja auktoriteettien odotuksia täyttämään, siirtyy tämä ajatustapa ja toimintakulttuuri myös työpaikoille! Ts. koulussa totutaan suorittamaan ja suoriutumaan tehtävistä, tekemään se, mitä odotetaan.

Opetusministeri ehdotti taannoin ruotsin kielen taidon heikkenemisen lääkkeeksi lisätunteja, ei niinkään opetuksen ja oppimiskulttuurin muutosta. Yrityksissä pyritään kasvattamaan liikevaihtoa ylitöillä. Samalla Suomen koululaisten pärjäämistä kansainvälisissä testeissä perustellaan osin myös lyhyemmällä koulupäivällä: on edes jonkin aikaa sulatella asioita, oppia epämuodollisissa sosiaalisissa tilanteissa, liikkua ja jopa rauhottuakin. Sanghain testimenestyksen hinta on ainakin tämän artikkelin mukaan ollut kova.

Website Pin Facebook Twitter Myspace Friendfeed Technorati del.icio.us Digg Google StumbleUpon Premium Responsive

This entry was posted in Enterprise 2.0, Oppiminen, sosiaalinen media, työ, Yritykset and tagged , , , , , , , , , . Bookmark the permalink.

13 Responses to Enemmän ei ole enemmän. Motivaatio ratkaisee.

  1. Pingback: Tweets that mention Miikka Salavuo » Enemmän ei ole enemmän. Motivaatio ratkaisee. -- Topsy.com

  2. Täyttä asiaa joka sana. Voi kun päättäjätkin ymmärtäisi tuon, mihin lopetit. Loppuisi tämä ainainen kissanhännänveto 6 -vuotiaiden kouluun menosta ja pidemmistä koulupäivistä.

    Kiitos heimoveli!

  3. Vesa Ilola says:

    Motivoiva avaus Miikka

    Lähiverkoston lisäksi tarvitsemme etäverkoston. Tiimipelaajista siirrymme verkostopelaajiksi.

    Työmme sisältö ja roolii muuttuu hitaan varmasti läpinäkyvämmäksi, osaamiseen pohjautuvaksi,

    Jos työ on aina vain suorittavaa seuraksena on pahoinvointi, johtajuuskriisit, ennen aikaiset eläkehaaveet.

    Nykynuori tullee tekemään jopa 10-20 “työsuhdetta”. Se on joitain muuta mihin aiemmat sukupolvet ovat orientoituneet.

    Mukavuusalue on nykyään erilainen kuin ennen. Toivottavasti pääsemme pois sekä yksisilmäisestä reviiriajattelusta että turhasta ylihössäämisestä.

  4. Miikka says:

    Kiitos hyvistä kommenteista Esalle ja Vesalle

    Olisi palava halu päästä kehittämään paitsi koulua ja opetusta, myös työelämää :). En tiedä miten laajasti näitä asioita oikeasti ajatellaan, esim. pk-yrityksissä.

  5. Jukka Manninen says:

    Less is more! on lempisanontani, mikä sopii yhtä hyvin koulumaailmaan kuin jazzin soittamiseenkin. Ainakin minulle. Liika on liikaa ja johtaa valinnan vaikeuteen. Minulla oli aikaisemman työnantajan palveluksessa vaihe, jolloin työtehtäviä oli liikaa. Suurin osa töistä oli erittäin motivoivia. Muserruin vain sen työmäärän alla. Organisaatio oli pieni, jolloin ei ollut oikeaa mahdollista jakaa taakkaa muiden kanssa. Valitettavasti tämä johti jonkinlaiseen umpikujaan ja työuupumukseen ja lopulta työpaikan vaihtoon. Kasvattava kokemus, millaista ei toivo kenenkään kokevan, mutta opettavainen kokemus minulle.

    Puhuin kollegani kanssa “kiireestä”. Tänä syksynä olen säästynyt kiitettävästi stressaavalta kiireen tunnulta. Kollega ei jakanut tätä kokemusta. Jäin pohtimaan, mistä se voi johtua. Olenko tehokkaampi kuin mainio kollegani? En varmasti. Luulisin, että vastaus on motivaatiossa. Pidän työstäni, työkavereistani ja omat kyvyt on tasapainossa “työelämän haasteiden” kanssa. Suurta apua antaa myös Vesan mainitsema etäverkosto. Etäverkoston kanssa voi käydä keskusteluja eri tasolla kuin työpaikalla. Verkossa voi olla jalat hieman irti maasta. Se on samalla visiointia ja ajatusten jäsentelyä.

  6. Työn omistajuus ja omistajuuden kokeminen upposivat suoraan sydämeeni. En ole vain koskaan ajatellut asiaa noilla sanoilla. Omalleen haluaa antaa parhaansa ja epäilemättä se näkyy myös asiakkaan suuntaan parhaana kokemuksena. Mainio kirjoitus kaiken kaikkiaan. Täytyypä käydä täällä jatkossakin lueskelemassa.

  7. Heidi-Tuulia Eklund says:

    Hieno kirjoitus jälleen, Miikka!

    Kunpa opettajana pääsisi tuohon vapauden tilaan. Vaatimukset nykykoulussa ovat välillä aika kuormittavat. Toivoinkin, että hallitus olisi tehnyt oikean ratkaisun eli tehnyt perusteellista työtä tuntijaon yms suhteen. Nyt monet kirjoitukset lehdissä ja verkossa naureskelevat huonosti pohjustetulle opetussuunnitelmatyölle. Ajatus oli hieno, kannatin sitä monelta osin jo omista lähtökohdistanikin käsin, mutta myös juuri kirjoittamastasi motivaatiosta ja motivoituneisuudesta käsin.

    Tämän päivän lehdessä oli surullista luettavaa ranskalaisesta koulusta, jossa oppilaita alistetaan. Meidän vahvuutemme Suomessa on juuri se, että lapset saavat olla myös lapsia ja viettää sitä vapaa-aikaa, joka heille kuuluu. Tämän pitäisi lisätä motivaatiota myös koululaisissa, mutta koulussa viihtymättömyydestä kuitenkin kirjoitetaan yhä enemmän. Jotain pitäisi pikaisesti tehdä tuon motivaation suhteen, muutoin opettajat nääntyvät. Olisiko ehdotettu opetussuunnitelman uudistus ollut kuitenkin se vastaus tähän kysymykseen? Hieman paremmin valmisteltuna se olisi varmasti onnistunut.

  8. Kirjoitit tämän blogipostauksen perjantaina, jolloin kävimme oman opettajaporukkamme kanssa hieman “tuulettumassa” eli ilta liittyi työhyvinvointiin. Olin puhunut Auroran koulun reksin Martti Hellströmin puhumaan meille aiheesta.

    Hän nosti sattumalta aivan samoja teemoja jaksamisesta esille, kuin sinäkin: motivaatio keskeisimpänä. Hän puhui myös työn kuluttavan puolen ja voimaannuttavan puolen balanssista. Hyviä sanoja. Meillä oli hieno ilta ja saimme uskoakseni paljon. Ainakin kävimme hyvän keskustelun sen jälkeen.

    Myöhemmin saimme hyvää ruokaakin 😉

    ps. Martin blogiin kannattaa myös tutustua. Heimoveli.

  9. JonnaKe says:

    Ihailtavaa, että koulutuksessa halutaan huomioida perinteisen arvioinnin ja suorittamisen lisäksi myös jaksamista, motivointia ja riittävää aikaa omaksua asioita.

    Tätä samaa ajatusmaailmaa tarvitaan myös työelämään, joka on viime vuosina keskittynyt yhä enemmän suorittamiseen. Entistä pienemmällä porukalla tehdään yhä enemmän töitä. Aikaa luovuudelle ja vapaalle keskustelulle ei tahdo jäädä, vaan se aika otetaan vapaa-ajasta.

    Asioiden nostaminen julkisuuteen ja keskusteluin tuo osaltaan muutosta yrityksiin, näin tulee työhön omistautumisen ja motivoinnin tärkeys luontevasti mukaan työelämään.

    Nykypäivänä voidaan työelämässä myös vaihtaa ammattia tai suorittaa monia eri tutkintoja. Eli ei ole pakko jäädä työtehtäviin jotka eivät oikeasti motivoi, vaan voi myös aikuisiällä etsiä sitä työtä joka parhaiten vastaa omia odotuksia.

  10. “Vähemmän on enemmän ” on ollut minunkin mottoni jo kauan. En ole vielä keksinyt asiaa, missä laadun voisi suoraan korvata määrällä.

    Onneksi näin yrittäjänä saan itse luoda oman työrytmini omalle keholleni sopivaksi, enkä joudu käyttämään aikaani tehottomaan työpaikalla nuokkumiseen. Mukavaa lukea samoin ajattelevien ajatuksia.

    • Miikka says:

      Kiitos kaikille!

      Ajatus siitä, että määrä korvaa laadun, juontaa varmaan juurensa ensinnäkin liukuhihnatyöstä, jossa näin varmasti olikin: mitä kauemmin hihnan ääressä istui, sitä useampi komponentti saatiin valmiiksi. Toinen syy on kulttuurinen: elimme pitkään hyvin hierarkisessa kulttuurissa, jossa työntekijät näkivät itsensä pelkkinä pelinappuloina, hyvin usein, ja työ oli monelle keino selviytyä. Nämä ajatukset ovat varmasti vallallaan edelleen.

      Olen toistanut monesti mantraa “Jos haluat omistaa työntekijän, anna hänen omistaa työ”. Miten tämä tapahtuu, on toisen kirjoituksen paikka – palaan tähän varmasti pian.

      Opettajien osalta työhyvinvointiin vaikuttaa varmasti a) Koulun yleinen ilmapiiri ja toimintakulttuuri – johdolla iso vaikutus b) Resurssit (jos on pulaa, voi tulla närää) c) oppilaat. Kuten olette maininneet, erityisoppilaat ja muut ongelmat kuormittavat opettajia. Siksi tulisikin varmasti panostaa oppilaiden motivaatioon koulunkäynnissä, yhteisöllisyyteen ja yleensä kouluhyvinvointiin. Tämäkin vaatii suurta muutosta, eikä pelkästään yksittäisen koulun toiminnassa vaan koko koulujärjestelmässämme.

  11. Pingback: Yhteisölliset yritykset – perusteita ja mahdollisuuksia | Miikka Salavuo

  12. Pingback: Motivaatio ratkaisee työssä ja oppimisessa. 9 olennaista tekijää. | Miikka Salavuo

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *