Kuten moni on jo varmasti lukenut, Opetusministeriö on tehnyt ehdotuksen, jonka mukaan yliopistojen pääsykokeita poistettaisiin ja opiskelijavalinnat tehtäisiin yo-kirjoitusten perusteella. Tiedote ei kerro, mitä aloja tämä koskisi ja mitä ei.

Ehdotuksessa on joitain hyviä puolia, mutta en lähtisi kannattamaan sitä, sillä pidän ylioppilaskirjoituksia muutenkin ongelmallisina, kun mietitään, mikä koulun tehtävä oikeasti tulisi olla.

Korkeakouluopiskelussa kaikkein olennaisinta on soveltuvuus ja motivaatio opiskelemaan kyseistä alaa. Se, mitä on tehnyt koulussa, ei saisi vaikuttaa liikaa siihen, mille alalle tulee suuntautumaan.  Harva lukiolainen myöskään oikein vielä tietää, mitä haluaa opiskella. Nuorilta vaaditaan yhä aiempaa kypsymistä.

1-12 luokkien, siis yleissivistävän koulutuksen tulisi olla nimenomaan tulevaisuuden taitoja korostavaa, oppimaan oppimista, yleissivistävää, luovan toiminnan taitoja, sosiaalisia taitoja kehittävää… ei ylioppilaskokeisiin valmistamista. Uudistus siirtäisi koulua entistäkin enemmän suorittavaan suuntaan, jossa niin opettajilla ja opiskelijoillakin olisi jatkuvasti mielessä tulevat kirjoitukset. Koulut kilpailisivat entistä enemmän koetuloksilla ja opettajat valitsisivat opetusstrategiansa entistä enemmän kirjoitusten tuloksiin tähdäten. Ellei sitten kokeita muokattaisi “testaamaan” yhä enemmän ed. mainitsemiani taitoja.

Koe on aina yksi tilanne – niin yo-koe kuin pääsykoekin – jossa pärjääminen ei voi merkitä liikaa. Entä jos on  hieman sairas juuri silloin? Nukkunut huonosti? ihmissuhdeongelmia tms.? Taideaineet kärsivät varmasti. Monen mielestä kannattaa panostaa niihin oppiaineisiin, joista saadut pistemäärät vaikuttavat haluttuihin opiskelupaikkoihin.

Parasta ehdotuksessa on Suomen mallin lähentyminen USAn järjestelmää,  jossa yliopistoissa ensimmäisenä vuonna opiskellaan yleisempiä aineita ja sitten suuntaudutaan johonkin. Näin se soveltuvuus kullekin alalle tulisi selville helpommin. Kaikkiin korkeakouluihin (esim taideyliopistot) tämä ei tietenkään sovellu kovin hyvin.

Onneksi nykyään kirjoituksia voi uusia, arvosanaa parantaa ja kunkin aineen koeajankohdan valita. Tämä taas voisi aiheuttaa sen, että lukiolaiset uusisivat ja uusisivat, kunnes se laudatur sieltä tulisi. Näin pääsykokeiden järjestämisen aiheuttama kuorma siirtyisi yliopistoilta lukioille.

Perjantaina 13.11. julkaistiin taas OPM:n tuottama nuorisobarometri, tekijänä Sami Myllyniemi. Siinä kerättiin tietoa 1900:lta 15-29 vuotiaalta suomalaiselta puhelinhaastatteluina. Kyselyn tulokset olivat ainakin tiivistelmän perusteella huojentavaa ja iloista luettavaa! Kyselyssä keskityttiin erityisesti taiteen harrastamiseen ja luovaan toimintaan, mitenkään korostamatta ns. korkeakulttuuria.

Nuorilla on paljon luovaa toimintaa sisältäviä harrastuksia. Trendi viittaa kasvaneeseen kulttuurin arvostukseen ja harrastamiseen viime vuosien aikana. Kaksi kolmesta harrastaa jotain ns. luovaa toimintaa. Erityisen paljon ja aktiivista harrastetaan soittamista, mikä lämmittää musiikkikasvattajan sydäntä.

Tärkeimpiä syitä taiteen ja kulttuurin harrastuksille ovat barometrin mukaan ilo, onnistumiset, itseilmaisu, yhteisöllisyys, uuden luominen sekä uusien taitojen oppiminen. Sosiaaliset syythän ovat tunnetusti hyvin tärkeitä, esim. kuorotoimintaan osallistutaan monesti ensisijaisesti sosiaalisista syistä. Vain harva (10%) kaipaa julkisuutta, Idolseista ja talenteista huolimatta!

Nuoret saavat barometrin mukaan kannustusta ja motivaatiota kavereiltaan ja vanhemmiltaan. Luovaan toimintaan liittyy selvästi itseohjautuvuutta ja vapautta, jota ei aina koulussa saa, tai nuoret eivät koe koulua luovan toiminnan ympäristöksi. Vastaajat kuitenkin kokivat tarvitsevansa taideopetusta ja kasvatusta tukemaan luovaatoimintaa. Joissain avoimissa vastauksissa tuodaan esiin koulu luovuuden tukahduttajana (ks. sivu 50-51).

Nuorten näkökulmaa Myllyniemi pitää avarana ja arkisena, ehkä toisin kuin joskus aikaisemmin on ollut. Taide on nuorille enemmänkin itseisarvo, ja sen avulla koetaan voivan vaikuttaa yhteiskunnan asioihin ja se voi toimia monimuotoisten näkökulmien esiintuojana. Keikoilla on suuri merkitys nuorille ja myös kirjastojen tarjoamia palveluita arvostetaan.

Erottelen seuraavaan blogiviestiini tiivistelmän nuorten netinkäytöstä.