Vuonna 2008 perustettu Edmodo on ilmainen koulujen käyttöön tarkoitettu amerikkalainen verkkosovellus. Saamieni koulutuspyyntöjen perusteella työkalun suosio on kasvussa, joten päätin vihdoin kolme vuotta ensitestien jälkeen ottaa ympäristön koulutusrepertuaariini. Edmodon kasvava suosio ei ole ihme, sillä moni on kaivannut Facebookia muistuttavaa, mutta koulukäyttöön suunniteltua työkalua. Moni kysyy koulukäyttöön soveltuvaa sosiaalisen median alustaa. Ning ja Elgg ovat sitä, Edmodo on sitä varauksin. Mutta Edmodo on ilmainen toisin kuin Ning, ja suoraan paketista käyttöön otettava pilvipalvelu, toisin kuin Elgg. Edmodolle on olemassa myös omat sovelluksensa iOS:lle ja Androidille.
Edmodo sisältää monia esimerkiksi Facebookista tuttuja elementtejä, höystettynä tehtävä- ja arviointityökaluilla sekä kirjastolla, jonne voi tallentaa niin oppimateriaalia, tehtäviä kuin viestejäkin. Se mahdollistaa myös luokkien tai koulujen välisen toiminnan ja vaikkapa ilmiöpohjaisen oppimisen. Edmodon käyttöliittymäkieleksi voi valita englannin, espanjan, portugalin, saksan, kreikan tai ranskan kielet. Kuulemma suomennosta pohditaan ainakin Viikin Norssilla Helsingissä.
Ominaisuudet
Ryhmät: Edmodossa opiskelu/ opetus tapahtuu ryhmissä (Groups), jotka opettaja luo kurssia tai muuta toimintaa varten. Ryhmiin kutsutaan opiskelijat kätevästi kutsukoodilla. Ryhmä on siis yhtä kuin kurssi, jokin opintokokonaisuus tai kurssin työtila. Ryhmiin voi liittää myös aliryhmiä.
Viestiseinä: Edmodon tärkein ominaisuus on viestiseinä, joka muistuttaa jonkin verran Facebookin vastaavaa. Viesteissä voi lähettää normaalien keskustelunavausten lisäksi myös tehtäviä, kyselyitä tai testejä sekä muistutuksia. Viesteihin voi upottaa myös muuta mediaa, kuten Youtube-videoita (tai mitä tahansa mediaa, jonka upotuskoodi on saatavilla). Yleisimmin viestit voivat toimia opetukseen liittyvinä keskusteluina. Tästä syystä Edmodoa on joskus tituleerattu myös mikroblogipalveluksi, mitä se ei kuitenkaan yksinomaan ole. Opettaja voi kohdentaa viestejä ryhmälle, aliryhmille tai yksittäisille oppilaalle. Oppilaat vain ryhmille, opettajalle tai itselleen.
Tehtävät: Lähetetään viesteinä ja palautetaan opettajalle. Tehtäviin voidaan liittää myös videoita upottamalla. eli esimerkiksi annetaan tehtäväksi Youtube/ Khan Academy yms. video, jota analysoidaan, tai jonka mukaan edetään luokassa tai etänä. Vain opettaja näkee oppilaan suorittaman tehtävän, mikä ei varsinaisesti tue yhteisöllistä verkko-oppimista. Opettaja merkitsee tehtävän suoritetuksi ja antaa siitä palautteen ja arvosanan.
Testit ja kyselyt: Opettaja voi luoda omia testejä ja kyselyitä Quiz ja Poll -työkaluilla (esim. monivalinta/ avoimet jne). Tässä voidaan mennä pedagogisesti harhaan, mutta toisaalta näitä työkaluja voidaan hyödyntää käsitysten, motivaation, mielipiteiden ja näkökulmien selvittämisessä. Hyvä olisi, jos oppilaat voisivat itse luoda kyselyjä.
Kirjasto: Kirjastoon voi siirtää viestejä esimerkeiksi tai viestipohjiksi tai mitä tahansa tiedostoja opetuskäyttöön. Max tiedostokoko on 100mb, muita rajoitteita ei näyttäisi olevan. Voit liittää kirjastoon myös Googlen dokumentit -palvelussa olevia tiedostoja. Ensin sinun tulee liittää Google-tilisi Edmodo-tiliin.
Oppilailla kirjasto näkyy ”reppuna” (Backpack), jonne he voivat tallentaa esim. omia töitään, tai tehtäviin liittyviä materiaaleja. Täten Backpack tukee vaikkapa tutkivaa oppimista. Kirjastoon voi luoda myös kansioita, joihin siirretään tai sijoitetaan tiedostoja. Kansioita voi taas jakaa edelleen ryhmille. Kätevä toiminto.
Kalenteri: Kalenterissa jaetaan ryhmille tapahtumia, ja autetaan tehtävänantojen seurannassa.
RSS: Opettaja voi lisätä ryhmäsivulle RSS-syötteitä esimerkiksi tietyistä blogeista tai vaikkapa Youtubesta. Syötteet näkyvät viestivirrassa, ja niitä voi myös kommentoida.
Julkiset sivut (Public Page): Lähtökohtaisesti kaikki toiminta on kuitenkin yksityistä, mutta julkisilla sivuilla voit julkaista esim. keskusteluja muille, vaikkapa vanhemmille tai toisille luokille/ opettajille. Viestit voidaan merkitä erikseen julkisiksi (”public”), mutta ne eivät näy silti avoimessa WWW:ssä, vaan pelkästään Edmodoon kirjautuneille.
Badget: Opiskelijoille voi anta palkintoja esimerkillisestä toiminnasta menemällä hänen profiiliinsa ja klikaamalla ”Award Badge”. Näitä on jonkin verran valmiina, mutta opettaja voi lisätä myös omia (suomenkielisiä, omilla kuvilla jne.) Opiskelijat voivat ehdottaa erilaisia badgeja sekä luoda niitä itse. Opiskelijat voivat ehdottaa myös kenelle palkintoja voisi antaa (jos on esim. saanut apua tehtäviin kaverilta).
Plussat
+ Käytettävyys: Verrattuna useimpiin kouluissa käytettyihin oppimisalustoihin Edmodo on käytettävyydeltään ja käyttöliittymältään simppelimpi ja tuo oppilaiden ja opettajien aktiivisuutta paremmin esiin. Se on tuttu, monissa selvityksissä oppilaat ovat pitäneet juuri sen helppoudesta, johtuen ehkä siitä, että se muistuttaa ulkoisesti ja toimintalogiikaltaan jonkin verran Facebookia. Kaunis se ei ole (muistuttaa mielestäni hieman liikaa jotain wanhempaa windowsia), mutta ihan toimiva.
+ Integrointi/Upotukset: Edmodossa on mahdollista hyödyntää monia tuttuja palveluita, kuten Youtubea, Slidesharea ja etenkin GoogleDocsia melko saumattomasti upottamalla tai linkittämällä niitä viestivirtaan. Google-tili tulee yhdistää ensin Edmodo-tiliin.
+ Osallistumiseen aktivointi: Etusivulla näkyvä viestiseinä aktivoi osallistumaan, sen tiedämme Facebookista. Vaikkapa upotettujen videioden avulla voidaan pyrkiä edelleen aktivoimaan analyyttiseen ja sisäisesti motivoituneeseen oppimistaoimintaan.
+ Läsnäolon tuntu: Etusivulla näkyvä viestivirta voi luoda kuvan aktiivisuudesta perinteisiä, kansiopohjaisia järjestelmiä paremmin (esim. Fronter). Etusivulla keltaisella näkyvä Notifications -kenttä auttaa pysymään kärryillä.
+ Pelillisyys: Badget eli toiminnasta saatavat palkinnot voivat edesauttaa arviointikulttuurin muutosta ja helpottaa mm. vertaisarviointia. Samoin oppilaat voivat asettaa itselleen tavoitteita ja pohtia, minkälainen oppija on (ts. visuaalinen, auditiivinen jne. )
+ Verkostoitumisen mahdollisuudet: Edmodon ympärille on luotu opettajayhteisöjä, joihin voi liittyä. Opettajat voivat myös verkostoitua keskenään globaalilla tasolla.
+ Opiskelun ja opetuksen hallinta: Yksi Edmodon vahvoista puolista on mahdollisuus lähettää muistutuksia, pitää kalenteria ja yleensä hallita ja organisoida opiskelua/ opetusta. Monelle se korvaa osin Wilmaakin, kun vanhempia voi kutsua mukaan katsomaan, mitä kursseilla tapahtuu. Backpack/ Library mahdollistavat viestipohjien, tehtäväpohjien ja paljon käytettyjen tiedostojen helpon tallentamisen myös myöhempää käyttöä varten.
+ Roolien käyttö: Edmodossa voidaan harjoitella roolien käyttöä. Opettaja voi perustaa ryhmän, johon oppilaat kirjautuvat tietyissä rooleissa. Esimerkiksi historian tai yhteiskuntaopin opinnoissa voi kirjautua tiettynä historian henkilönä (vaikkapa Galileo, Churchill tai Miles Davis) tai toimenkuvana (esim. taiteilija, tiedemies tai politikko). Rooleja voi hyödyntää monissa muissakin aineissa tukemassa itseohjautuvaa, yhteisöllistä ja ilmiöpohjaista oppimista.
+ Mobiilikäyttö: Anrdoid ja iPhone -käyttäjät hyötyvät mobiilisovelluksista. Oppimistoimintaan voi ottaa osaa joustavammin. Tästä on hyötyä vaikkapa retkillä luonnossa, museoissa ja niin edelleen. Ainakin iPhone-sovellus on toimiva. Opettaja voi myös tarkastella esim. bussissa oppilaiden tehtäviä, ja oppilaat pysyvät paremmin kärryillä toiminnassa.
Miinukset
– Kieli: Selkein opetuskäyttöä rajoittava tekijä on suomen kielen puuttuminen käyttöliittymästä, ainakin toistaiseksi.
– Opettajakeskeisyys: Edmodo pyrkii olemaan sosiaalisen median väline, mutta on silti melko opettajajohtoinen: Esim. oppilaiden tekemät ”tehtävät” näkee vain opettaja (Tehtävätyökalu).
– Amerikkalaisuus juridisista syistä. Yleisesti EU:n alueelle käytettyjen sovellusten käyttö on juridisesti soveliaampaa kuin amerikkalaisten sovellusten opetuskäyttö alaikäisten keskuudessa. Alle 18-vuotiaiden tulee tässäkin tapauksessa saada lupa käyttöön vanhemmiltaan. Tarkemmin yksityisyyssääntöihin voi tutustua osoitteessa , jossa mm. todetaan, että Edmodo ei luovuta käyttäjien tietoja sellaisinaan kenellekään, mutta jos esim. Edmodo ostetaan, ostaja saa kaupassa myös käyttäjien profiileissa olevat tiedot. Siksi on tärkeää miettiä, mitä tietoja Edmodossa jakaa.
– Omistajuuden puute: Verrattuna sosiaalisen median alustoihin, se ei kuitenkaan tarjoa tarpeeksi omistajuutta oppilaille, ts. se on rakennettu melko koulumaiseen kulttuuriin. Oppilailla voisi olla enemmän mahdollisuuksia viestiä keskenään ja toteuttaa esimerkiksi wiki-työskentelyllä omia projektejaan. Toki tässä voi hyödyntää GoogleDocsia, jolloin Edmodo toimii kätevänä keskiönä.
– Suodatuksen puute viestinnässä: On tärkeää, että kursseilla on paljon toimintaa, joka näkyy verkkoympäristössä. Mutta jos toimintaa on paljon, Edmodo voi saada kurssin näyttämään sekavalta ja tärkeät asiat voivat hukkua viestivirtaan – aivan kuten Facebookissa. Tätä voi toki pyrkiä välttämään esim. luomalla pienryhmiä ja ohjeistamalla oppilaita käyttämään tageja eli avainsanoja.
– Koulumaisuus: Edmodo on luotu amerikkalaisen koulujärjestelmän ja -kulttuurin pohjalle, ja esim. arvosana- ja suoritekeskeisyys näkyy sen ominaisuuksissa vahvasti. Monissa Edmodon käyttöä koskevissa blogikirjoituksissa tai videoissa tämä näkyy myös käytännössä. Mutta välttämätöntä se ei ole, Edmodoa voi käyttää myös vähemmän suoritekeskeisesti. Esim. oppilaiden itse tekemät badget edesauttavat vertaisarviointia ja voivat tuoda motivoivaa pelillisyyttä mukaan oppimistoimintaan.
– Wikin tai vastaavan yhteisöllisen työkalun puute: (ks. omistajuus). Wikin puute hankaloittaa hieman yhteisöllisten projektien tai yleensä yhdessä oppimisen mahdollisuuksia. GoogleDocs-integrointi tuo helpotusta asiaan.
– Alidomainien puute: Joissain maissa (lähinnä anglosaksiset maat) koulut voivat luoda omia alisivustoja tyyliin ”jklnorssi.edmodo.com”. Tämä ei käsitykseni mukaan ole vielä mahdollista Suomessa, mutta korjatkaa, jos olen väärässä!
Yleisesti ottaen Edmodo on ihan mielenkiintoinen sovellus. Suosittelen sitä opetuskäyttöön mielelläni mutta varauksin. Parhaiten se toimii, kun sen kaveriksi ottaa vaikkapa GoogleDocsin ja Youtuben. Edmodo voi toimia sovelluksena, jota hyödynnetään käänteisen oppimisen (Flipped Learning) toteutuksissa, jolloin vuorovaikutteinen oppimistoiminta tapahtuu luokkatilan lisäksi Edmodossa. Koska käyttäjät voivat luoda vapaasti uusia tunnuksia, Edmodo mahdollistaa koulujen perinteisiä ympäristöjä paremmin roolien käytön. Edmodo on kuitenkin melko opettajajohtoinen ja perinteisessä mielessä koulumainen sovellus, ja kaikki data sijaitsee amerikkalaisilla palvelimilla. Kannattaa tutustua. Järjestän Edmodosta myös perehdytyksiä ja pedagogisia koulutuksia.
Kiitos paljon asiantuntevasta artikkelista, Miikka!
Itsekin jossain vaiheessa hieman tutkailin EdModoa, lähinnä sen ilmaisuuden ja mobiilisovellusten vuoksi. Vertaus Facebookkiin on osuva niin hyvässä (helppo + läsnäolo) kuin pahassakin (viestit hukkuvat seinälle). Ilman muuta yksi parhaista vaihtoehdoista mobiiliympäristöksi.
Itse päädyin käyttämään WordPress:iä oppimisympäristöjen rakentamiseen, mikä maailman suosituimpana web-julkaisualustana tarjoaa tarkoitukseen mielestäni paremmat puitteet. Suunnittelin juuri Helsinki Business Collegeen sosiaalisen median oppimisympäristön, joka sisältää lähes kaikki EdModon ominaisuudet (mobiilikäyttö, pikaviestinseinät yms) ja lisäksi paljon muuta, kuten mainitsemasi blogit ja wikit integroituna samaan oppimisympäristöön.
Sivusto löytyy osoitteesta:
Omistajuus, avoin oppiminen (ei-koulumaisuus) ym. mainitsemasi EdModon puutteet ovat puolestaan olleet HBC:n oppimisympäristön suunnittelufilosofian keskiössä. Huom: sivusto (nyt vielä beta) ollaan ottamassa käyttöön vasta tänä syksynä, joten sisältöä/ihmisiä siellä ei vielä juuri ole.
Yksi esikuva HBC:n oppimisympäristölle on CUNY Academic Commons:
Enemmän aiheesta blogissani: http://sometek.fi/category/some-ratkaisut/campus_2_0/
Kiitos Ilkka viestistäsi.
Ongelma verkko-oppimisympäristöjen osalta on ollut pitkään se, ettei oikeasti toimivaa ja pedagogisesti mielekästä toimintaympäristöä ole vieläkään kehitetty, ainakaan out-of-the-box-versiona. Itse olen suunnitellut sellaisia mm. Elggin pohjalta, ja käyttänyt caseissa Ningiä (tähän liittyi tutkimus julkaisuineen 2006-2008 vuosina). Itse suunnittelemalla ja rakentamalla esim. Elggin tai BuddyPressin (WP) pohjalta voi saada aikaan mielekkäitä ja oletusarvoisesti pedagogisesti toimivia järjestelmiä. Tätä varten on hyvä olla käytössä jokin suunnittelukriteeristö.
Mihin tahansa inhimmilliseen toimintaan, ja erityisesti oppimistoimintaan tarkoitettuja verkkosovelluksia voi ja kannattaakin arvioida. Itse olen käyttänyt omistajuus-osallistuminen-läsnäolo -kriteerejä työkaluina jo sellaiset 6-7 vuotta. Taustalla on tavoite luoda oikeasti oppimista tukevia ominaisuuksia sovelluksiin. Tätä kriteeristöä olen käyttänyt mm. parinkin yliopiston intranetien suunnittelussa. Sen taustalla ovat oppimisen teoriat & empiiriset tutkimustulokset.
MUTTA: suurin haaste on kuitenkin edelleen ( ja on ollut 90-luvulta asti, eli niin kauan kuin olen verkko-oppimista tutkinut & järjestelmiä suunnitellut) opetus- ja opiskelukulttuuri. Käytännössä jokaisen toteutuksen osalta on ollut selvää, että järjestelmä ja sen parissa toteutettava toiminta tulee olla yhteensopiva vallitsevan toimintakulttuurin kanssa. Ehkäpä kohta toimintakulttuurit alkavat olla valmiita oikeasti mielekkäille ratkaisuille, kuten kenties mainostamallesi HBC:n oppimisympäristölle. Se, miten homma toteutetaan, miten se “myydään” opettajille ja opiskelijoille, on erittäin merkittävää.
Kyllä, allekirjoitan pointtisi!
Toimintakulttuurin muutos on haastavinta. Nähdäkseni oppimisympäristöjä tulisikin rakentaa niin, että käyttää hyväksi ihmisille jo tuttuja some-toimintamalleja ja rakentaa tämän päälle. Näin käyttöönoton kynnys madaltuu. Parhaat kokemukset itselläni on blogeista – ehkä juuri siksi että ne ovat jo niin arkipäiväisiä ja soveltuvat niin moneen: oppimispäiväkirjaksi, portfolioksi, resurssipankiksi, jakamisen ja vuorovaikutuksen alustaksi, ja kunnianhhimoisimmillaan oman PLE:n tukikohdaksi. Omistajuus liittyy keskeisesti blogityöskentelyyn ja toimii motivaation lähteenä. Osallisuuden ja läsnäolon aikaansaaminen vaatii ehkä enemmän työtä, kun kyseessä on kulttuurin muutos.
Kiitos Miikka, että tuot Edmodoa näkyviin!
Edmodo sopisi hyvin lukiolaisten käyttöön. Viime keväisen käyttökokeiluni myötä oli ilo lukea, että suomennos-asia ehkä etenee Helsingin suunnalla. Toivottavasti ainakin jossain hankkeessa valtakunnantasolla löytyy rahaa tämän homman tekoon. Jään odottelemaan 🙂
Pingback: Edmodo verkkoympäristö opetuskäyttöön | Miikka Salavuo | TVT-blogi