Toin esiin 10.2.2011 pitämässäni esityksessä Henry Ry:n tilaisuudessa, että tulevaisuudessa yhä useampi työntekijä voi käydä vaihdossa toisessa yrityksessä. Ajatus herätti keskustelua Twitterissä, joten päätin avata sitä hieman blogissani. Idea on nähtävissä myös Gartnerin Muuttuva työ 2010-2020 -raportissa. Läheltä liippaava konsepti on myös Janne Saarikon Toimistonomadi. Tämä kirjoitus on nähtäköön avauksena omalta osaltani.

Tämä toiminta ei ole mitenkään uutta tai vierasta, työntekijöitä lähtee komennuksille asiakasyrityksiin jatkuvasti. Olen kuullut lähipiirissäkin tapauksista, joissa oikeasti lähdetään vaihtoon. Tehdään tietty projekti ja palataan takaisin “emoyritykseen”. Tämä voisi olla kuitenkin paljon yleisempää, sillä se toisi etuja niin työntekijöille kuin työnantajillekin.

Miten tämä käytännössä tapahtuisi? Mitä etuja tämä toisi yrityksille ja työntekijöille?

Etuja työnantajalle ja työntekijälle

1. Vähentää riskiä palkkauksessa. Tilanteessa, jossa työntekijää ei voida hyödyntää sopivassa projektissa/ tehtävässä, voidaan hänet irroittaa tarvittaessa toiseen yritykseen, joka myös maksaa hänen palkkansa.  Vertauskuvaa tai jopa esikuvaa voi hakea vaikkapa Englannin Valioliigasta. Siellä seurat laittavat erityisesti nuoria pelaajia kehittymään toisiin seuroihin, jopa samaan sarjaan. Kohdeseurat eivät kuitenkaan ole pahimpia kilpailijoita. Näin pelaajat eivät kuluta vaihtopenkkiä ja saavat hyvää kokemusta.–>
2. Kerryttää kokemusta. Vaihtoaikana työntekijä työskentelee uusien ihmisten kanssa, joilla on omanlaisensa kokemus ja osaaminen. Vuorovaikutuksen kautta työntekijä voi oppia heiltä uusia asioita huomaamattaankin.
3. Luo uusia yhteyksiä ja toimintamahdollisuuksia. Hän voi tuoda tullessaan uusia ideoita toisenlaisesta toimintakulttuurista. Voidaan oppia tekemään asioita toisin. Tämä on etu niin työntekijälle kuin yrityksellekin.
4. Inspiroituminen ja motivoituminen. Vierailu välillä toisessa ympäristöissä voi olla piristävää ja inspiroivaa vaihtelua työntekijälle. Vastaanottava työyhteisö saa taas vaihtelua työilmapiiriin. Lisäksi esimerkiksi lounailla voi tapahtua merkittävää oppimista suuntaan ja toiseen, joka voi taas johtaa motivaation kasvamiseen.
5. Yrityksen profiloituminen. Nuoremmat sukupolvet ovat tottuneet vaihteluun ja vaativatkin sitä työelämässä. Vaihtomahdollisuuksia tarjoava yritys voi olla houkuttelevampi nuortenosaajien silmissä.

Miten tämä sitten tapahtuisi?

1. Osaajat esiin. Yritykset voivat perustaa palveluun osaajapankin, jossa ilmaistaan osaamisalueiden lisäksi myös aikaresurssit, eli onko mahdollisesti käytettävissä yrityksen ulkopuolelle ja jos, niin missä määrin. xTune soveltuisi tähän jo mainiosti. Linkediniäkin voisi hyödyntää. Esim. Linkedinin verkostopilvestä voi olla mahdollista löytää tietyn osa-alueen taitajia.
2. Parveutuminen. Osaajien tulisi verkostoitua laajasti myös oman yrityksen ulkopuolella, profiloituen oman alueensa osaajaksi. Tässä esim. Twitter voi olla avuksi. Tätä kautta osaaminen tulee tunnetuksi, ja voidaan synnyttää parvia jopa oma-alotteisesti työntekijöiden kesken ja ehdottaa sitten johdolle mahdollista vierailua tai yhteisprojektia.
3. Sopiminen. Sopimiseen tarvitaan tietenkin omat järjestelmänsä ja järjestelynsä. Kenties @Raesmaa :lla olisi tähän jotain ideoita ? Vaihdon osalta voi liikkua transaktiokustannuksia tai sitten ei, jos lähettävä yritys säästää palkka yms. kuluissa pestin ajan.

On tietysti mahdollista, että yritys menettää hyvän työntekijän, kun hänen taitonsa huomataan kumppaniyrityksessä. Moni saattaa pelätä myös yrityssalaisuuksien vuotoa. Vaihtoon lähettäminen ei saisi myöskään olla pakonomaista tai tapa hankkiutua hetkeksi ei-halutusta työntekijästä eroon. Sen tulisi olla mielekäs mahdollisuus ja erityisesti oppimiskokemus kaikille. Onko sinulla tästä kokemuksia? Minkälaisia ajatuksia idea herättää?