omistajuus

Koteloitunut asiantuntijuus esiin Enterprise 2.0 kulttuurissa

Minulle Enterprise 2.0 merkitsee erityisesti kulttuurista ja ideologista muutosta. Tämän ideologian mukaista toimintaa on harjoitettu suurissa yrityksissä jo 1980-luvulta lähtien. Yrityksissä on ymmärretty epämuodollisen vuorovaikutuksen ja oppimisen merkitys sekä omistajuuden vaikutus työssä motivoitumiseen ja työn laatuun (ks. esim. E. Wenger: Cultivating Communities of Practice tai J.S. Brownin tarinat Xeroxista). Sosiaalinen media on tuonut merkittäviä ulottuvuuksia tähän toimintaan paitsi vouorovaikutuksen ubiikin luonteen ja laajemman asiantuntijuuden hyödyntämisen niin myös dokumentoinnin osalta.

Kirjoitin edellä siitä, miten asiantuntijuus ja sen tarve eivät aina kohtaa, ja ihmisten asiantuntijuutta myös koteloidaan työtehtävän, aseman tai nimikkeen perusteella. Pohdin nyt muutamia ratkaisuja siihen, miten tätä osaamista saataisiin esille. Read more »

Tagged , , , , , , , , , ,

Jatkuva oppiminen yrityksissä ja muissa organisaatioissa

Yksi tapa hahmottaa organisaaioiden henkilöstön oppimistoimintaa on jakaa se yksinkertaistaen karkeasti kolmeen tyyppiin:

  1. Ulkoisen motivaation ja ulkoisen tahon, kuten organisaation johdon tai ulkopuolisen konsultin määrittelemää, jaksottamaa, toteuttamaa ja arvioitavaa formaalia oppimista. Koulutustilaisuuksia.
  2. Yksilön, ryhmän tai koko organisaation sisäisestä motivaatiosta lähtöisin olevaa tarvelähtöistä oppimista. Tätä jotkut kutsuvat informaaliksi työssäoppimiseksi, vaikka se ei aina olekaan täysin epämuodollista. Yksilö tai ryhmä voi itsenäisesti ratkoa eteen tulevia ongelmia tai esim. oppia kahvipöytäkeskusteluissa toisten kokemuksista.
  3. Huomaamatonta, sattumanvaraista ja jatkuvaa oppimista, jota tapahtuu työn ohessa ja yhtä lailla vapaa-ajallakin. Read more »
Tagged , , , , , , , , ,

Elgg – Yhteisöalusta ja PLE

Elgg on ollut pitkään yksi lempityökaluistani, ja parhaita vaihtoehtoja perinteisille oppimisalustoille. Elgg on avoimen lähdekoodin ohelmisto, jota on kehitetty jo vuodesta 2004. Toisin kuin esimerkiksi Ning, Elggin käyttäjän on pitänyt asentaa erikseen omalle palvelimelle tai ostaa palvelu joltain palveluntarjoajalta, joita Suomessakin on ollut vain jokunen. Asentaminen on melko helppoa, mutta Elggin saaminen käytettävyydeltään miellyttäväksi vaatii php-osaamista. Piakkoin sen saa myös ylläpidettynä palveluna Ningin tapaan, edullisimmillaan n.25€/kk. Read more »

Tagged , , , , , , , , , , ,

Sosiaalinen media ja oppimisen mahdollisuudet

Kirjoitin muutama päivä sitten pitkähkön kirjoituksen sosiaalisen median mahdollisuuksista – korostan nimenomaan mahdollisuuksista – oppimisessa ja opetuksessa. Tässä aiheeseen liittyvä esitys, joka on hieman muokattu Aurinkolahden peruskoulussa 28.4. pitämästäni esityksestä.

Tagged , , , , , , , , , ,

Sosiaalisen median pedagogisia mahdollisuuksia

Koulutusteknologiaa on pyritty kehittämään ja myös perusteltu pedagogisista lähtökohdista, oppimistutkimukseen nojaten. Monet sovellukset ovat saaneet alkunsa jostakin pedagogisesta mallista tai metodista. Kuitenkaan näille asetettuja pedagogisia tavoitteita ei ole aina saavutettu, mikä on voinut johtua teknisestä toteutuksesta, käytettävyydestä, pedagogisesta näkökulmasta ja etenkin toimintakulttuurista (esim. opettajajohtoista toimintaa, palautetaan tehtäviä, vastataan (monivalinta)kysymyksiin). Sosiaalinen media palveluineen tarjoaa aikaisemmin käytettyä opetusteknologiaa paremmat mahdollisuudet saavuttaa näitä tavoitteita ja toteuttaa pedagogisia malleja.

Kirjoittelen tässä yhtä näkökulmaa, asiaahan voi katsoa pedagogiikankin kannalta monesta näkökulmasta, kuten pohtia, miten erilaisia oppimisen malleja voisi toteuttaa sosiaalisen median avulla (esim. Tutkiva oppiminen, PBL) tai tarkastella, mitkä sovellukset soveltuvat eri pedagogisiin näköulmiin ja käyttötarkoituksiin. Näistä lisää myöhemmin. Read more »

Tagged , , , , , , , , , , ,

Sosiaalisen median käsitteestä, osa II

Taas torstain kunniaksi Twitterissä syntyi keskustelua sosiaalisen median käsitteestä. Sen sijaan, että olisin väsännyt luentoja tai blogikirjoitusta sosiaalisen median pedagogiikasta, päädyin taas vääntelemään ja kääntelemään tätä käsitettä. Ehkäpä melko turhaa, mutta syytän (tai kiitän?) tästä @kaaiia:aa, @teme00:aa, @PiaLep:iä ja @MikkoMann:ia, nyt ainakin :D .HUOM! Tämä kirjoiutus elää, ei ole staattinen. Tulen muokkaamaan tätä vielä!!

Read more »

Tagged , , , , ,

Käsitemäärittelyä sosiaalisesta mediasta

Torstaina 8.4. käytiin Twitterissä lyhyttä keskustelua jälleen kerran sosiaalisen median määrittelystä, mukana mm. @hponka, @lauranen, @kaaiia, @mopaali, @jjmajava ja muutamia muita. Tuli esille, että vakiintunut sosiaalisen median käsite itsessään on aina subjektiivinen. @lauranen kertoi englannin kielessä käytettävän social web -käsitettä, jota itsekin vielä yritin jokin aika sitten käyttää. JA sitten on vielä SNS (social networking services), social technologies, social software… Käsitteiden tarkentaminen on toisaalta vähemmän tarpeellista, kun kyse on niin subjektiivisesta ja nopeasti muuttuvasta ilmiöstä, mutta toisaalta tarpeellista, että edes jossain määrin puhuttaisiin samoista asioista. Read more »

Tagged , , , , , ,

Sosiaalisen median tuoma muutos

Viime päivinä eri blogeissa on herännyt keskustelua Someväsymyksestä, Sosiaaliseen mediaan liittyvästä hypestä ja ylikuormituksesta. Allekirjoitan monet näistä väitteistä ja väitän kirjoittaneeni asiasta kriittisesti (toivottavasti en liian kyynisesti!) aiemminkin. Olen silti sitä mieltä, että suunta verkon käyttökulttuurissa on oikea, pitää vain karistella hypet jaloista ja pyrkiä keskittymään olennaiseen. Lienee selvää, että tänä päivänä sosiaalinen media on myös markkinointitermi: koulutusteknologian kentällä se myy paremmin kuin tvt ja yrityksissä paremmin kuin tietojärjestelmät perinteisessä mielessä. Moni siis on “sosiaalisen median asiantuntija”, koska se nimike toimii markkinoilla! Read more »

Tagged , , , , , ,

Omistajuus, oppiminen, työ ja sosiaalinen media

Omistajuuden käsite on yksi lempikäsitteistäni. Mainitsin siitä myös Mittariyhteiskuntakirjoituksessani [edit: ja myös vanhassa blogissani 2v. sitten]. Tarkoitan sillä yksilön tai yhteisön omistavaa suhdetta oppimiseensa, työhön tai miksei muunlaiseenkin toimintaan (vaikkapa taiteen tekeminen, urheiluharrastus jne.). Kun yksilöllä tai yhteisöllä on tunne toimintansa omistajuudesta, toiminta on sisäisesti motivoitunutta. Ts. kukaan ulkoinen taho ei määrittele tarkkaan miten yksilön tai yhteisön tulisi toimia. Tämä taas saa aikaan oma-aloitteista toimintaa, joka on hyvin tärkeää esim. elinikäisen oppimisen taitojen kannalta.

Read more »

Tagged , , ,

Mittariyhteiskunta skenario

Mittariyhteiskunnan koulussa totutaan toimimaan tarkkojen opetussuunnitelmien perusteiden mukaisesti ja edetään siten, miten suuren kustantajan tuottama oppikirja määrittelee. Kvartaalitavoitteena ovat hyvät arvosanat todistuksissa, joita kotona kysellään. Vanhemmat odottavat tuloksia kuin osakkeenomistajat osavuosikatsauksia, kuten aina ennenkin. Päätavoitteena on tietenkin ylioppilastutkinto. Opinnoissa painotetaan muistamista ja faktojen hallintaa sekä erityisesti kokeissa pärjäämisen strategioita, kuten aina ennenkin. Virannomaiset mittaavat ahkerasti ”osaamista”, ja odotetaan jännityksellä, miten pärjätään seuraavissa PISA-mittauksissa. Monet musiikkiopistojen ja erityisesti konservatorioiden opiskelijat määrittelevät muusikkoutensa suoritettujen tutkintojen perusteella (”Tolppaykkönen suoritettu”)! Siis tässä enemmän tai  ehkä vähemmän kuvitteellisessa mittariyhteiskunnassa. Read more »

Tagged