Enemmistö sosiaalisen median mahdollisuuksia yrityksille käsittelevistä kirjoituksista koskevat Somen markkinointivoimaa, kuten Facebookin faniryhmiä, asiakkaiden kuuntelemista ja siihen liittyvää tiedonlouhintaa jne
Se, että sosiaalisesta mediasta voi olla merkittävää hyötyä myös yrityksen sisällä, on jäänyt hieman vähemmälle huomiolle, vaikka toki siitäkin on kirjoitettu ja sosiaalisen median palveluja tarjovat yritykset tuottavat palveluja, joilla kehitetään vuorovaikutusta yrityksen sisällä. Monissa yrityksissä henkilöstö voi olla hyvinkin heikosti hyödynnetty voimavara, vaikka monissa yrityksissä tätä hyödynnetäänkin – joskus varmasti työntekijöiden omasta aloitteesta itsenäisesti.
Sosiaalista mediaa voidaan käyttää myös:
- henkilöstön asiantuntijuuden esiintuomisessa ja sen hyödyntämisessä ja
- työn omistajuuden siirtymisessä työntekijöiden suuntaan ja siten sisäisen motivaation lisääntyminen työssä.
Voidaan ajatella, että mitä suurempi ja globaalimpi (ts. toimintaa ympäri maailmaa) yritys on, sitä suurempi kognitiivinen diversiteetti sillä on (eroja ajatusmaailmassa, kokemuksissa, asiantuntijuudessa) ja sitä paremmin sen työntekijöiden asiantuntijuus on hajautunut. Jos henkilöstölle tarjotaan välineet tuoda ideoita, mielipiteitään tai vaikkapa esiin tulleita ongelmia esiin sisäisessä ja tietenkin hyvin suojatussa järjestelmässä (esim. Yammerin kaltainen järjestelmä), voi siitä olla merkittävää apua yritkyselle. Ja tähänkin toimintaan pitää saada sitä kahvipöytämaisuutta, jotta omistajuus on työntekijällä – ei mitään viikottaista raporttia blogiin, vaan arkisia esiin tulleita asioita julkaisten.
Suurilla yrityksillä on varmasti eri toimipisteissä työntekijöitä, jotka tekevät asioita, jotka jollain tavalla liittyvät toisiinsa. Sovelluksen avulla tätä tietoa voidaan tuoda ”arkisesti” esiin, kun ”jotain tulee mieleen” ja tietoa voidaan myöhemmin louhia ja tehdä spontaanistikin mieleen tulleista ideoista tai kommenteista koonteja, jotka kenties taas voivat johtaa uusiin innovaatioihin, tuotekehitykseen. Strategiavastaavat voivat myös tarkastella, mistä asioista puhutaan (vrt. twitterin trending topics).
Tämä ymmärrettiin jo 1980-luvulla Xeroxilla, jossa silloin työskenteli maineikas oppimistutkija John Seely Brown. Kopiokoneiden korjaajat toivat radiopuhelimitse tai vesiautomaateilla esiin koneissa esiintyneitä ongelmia ja niiden ratkaisuvaihtoehtoja. Tätä toimintaa siirrettiin verkkoon. Silloin ei vain ollut yhtä hyviä sosiaalisen median välineitä. Samoin, Edwin Hutchins kuvasi maineikkaassa teoksessaan Cognition in the Wild (1995) laivaston alusta, jossa erinäiset toiminnot ovat hajautettuina eri ihmisille ja laitteille ja kaikilla on mahdollisuus hyötyä toistensa toiminnasta. (idea hajautetusta kognitiosta).
Sama pätee vaikkapa lääkäreihin: Ajatelkaapa, jos kaikkien maailman lääkärien kokemusperäinen ja teoreettinen tieto saataisiin yhteen (esim. semanttiseen) tietokantaan, minkälainen merkitys sillä olisi maailman ihmisten terveydelle? Varmasti valtava!! Tai opettajille tuntisuunnitelmien teossa, opetusideoissa? No, tätä kyllä kokeilimme joskus 2007, mutta harva opettaja halusi/ ehti tarjota omia suunnitelmiaan tai ideoitaan muille.
Tietoturva-asiat varmasti aiheuttavat päänvaivaa yrityksissä, ja ne onkin luonnollisesti tärkeä huomioida. Joku voi pelätä työntekijöiden chattailevan omista, työhön liittymättömistä asioista (ei kai!). Samoin, pätkätyökulttuuri saattaa hankaloittaa työntekijöiden omistautumista yritykselle – jos kerran joka tapauksessa vaihtaa pian työpaikkaa. Mutta sosiaalisen median avulla voidaan pyrkiä luomaan uudenlaista toimintakulttuuria ja lisätä työntekijöiden tunnetta työnsä omistajuudesta. Tämä taas voi lisätä motivaatiota ja sitä kautta käynnistää luovaa ja innovatiivista toimintaa. Tai uutta sattumanvaraisesti syntynyttä ideaa, innovaatiota.
Siis: Työn omistajuus ja yhteisöllisyys–> Sisäinen motivaatio–> Luovuus–> Innovaatiot, omistautuminen.
Olen itse huomannut aiemmassa töyssäni yliopistoilla, miten johtokeskeinen kulttuuri ja työntekijöiden ideoiden jättäminen huomioitta vie intoa innovatiiviselta ja luovalta toiminnalta. Tehdään sitten niinkuin pomo sanoo. Nykyisessä työssäni yksin toimivana yrittäjänä taas kaipaa kovasti vuorovaikutusta ja ideointia muiden kanssa, varmasti innovatiivisia ideoita syntyisi paljon enemmänkin 
.
Tätä kirjoittassa huomasin sattumalta Mashablen samalla sivunneen aihetta! :
http://mashable.com/2010/03/05/companies-crowdsourcing/
ks. myös:
