Sosiaalisen median välineiden käyttö on kaikille erilaista ja henkilökohtaistakin. Listaan tässä syitä, miksi itse käytän Twitteriä.
1. Pääsy informaation äärelle. Serendipiteetti: sellaisenkin informaation, johon ei muuten törmäisi. Verkosto etsii, suodattaa, tulkitsee, analysoi, välittää, julkaisee. Käytän nykyään hyvin vähän syötteenlukijaa. Olen itse suodattanut seurattavani sellaisiksi, joiden jutut kiinnostavat ja voivat olla hyödyllisiä. Välillä kiintoisaa tulee ”liikaa”, jolloinTwitter pitää sulkea, jotta voisi keskittyä kulloinkin tekeillä olevaan asiaan. Joskus kiintoisan informaation joukkoon tulee liikaa melua (”noise”), esim. twitterkontaktien välillä käytävää keskustelua ruokapaikoista tai vaikka tv-ohjelmista (tosin ks. kohta 5!). Onneksi Foursquarenkin voi suodattaa Tweetdeckissä pois, jos se ei kiinosta 
. Twitter luo kuitenkin merkittävän oppimisympäristön monessa mielessä.
2. Ideoiden ja näkökulmien saaminen, ideoiden testaaminen.Verkosto tarjoaa valtavasti ideoita, näkökulmia ja joskus ratkaisujakin ongelmiin tai vastauksia kysymyksiin. Twitter tuo työhöni merkittävän ulottuvuuden. Tuntuu siltä, kuin Twitter-verkosto olisi jopa löyhä osa työyhteisöäni, etenkin vahvemmat sidokset siellä. Twitter onkin myös merkittävä informaalin oppimisen alusta (ks. kohta 5).
3. Sosiaaliset kontaktit, verkostoituminen. Asiakkaita Twitter ei vertaisverkostoitumisen välineenä välttämättä tuo tiuhaan tahtiin, mutta tärkeitä kontakteja ja potentiaalisia yhteistyökumppaneita. Sometime 2010 tapahtumassa huomasin, että mähän tunnen nämä tyypit jo, tiedän mitä he tekevät, minkälaisia ovat persoonina. Tämä oli oikeastaan tuttua jo blogatessani, ja törmätessäni ulkomailla konferensseissa blogituttuihin. On erittäin tärkeä resurssi tietää, kuka mahdollisesti tietää jostain asiasta.
4. Oman osaamisen ja asiantuntijuuden esiin tuominen. Iso osa tämän blogin lukijoista tulee Twitterin kautta. Tweetaan aina julkaistuani kirjoituksen, ja joskus verkostoni tweettaa viestiä eteenpäin (RT). Tweettaan myös aktiivisesti mieleeni tulevia ideoita ja ajatuksia, usein saadakseni palautetta tai käynnistääkseni keskustelua, joskus vain tarjotakseni ajatuksiani muilla. Markkinointikeinona tämä ei ole riittävä, mutta voi tuoda näkökulmia, kommentteja minulle ja muille käsitystä minun näkökulmistani, ideoista ja asiantuntijuudestani. Minulla on hyvä käsitys varmasti n. 50-100:n henkilön osaamisesta. Tämä olisi huomattavasti hankalampaa ilman Twitteriä.
5. Sosiaalinen elämä yksinyrittäjälle. Kun työskentelen isomman osan aikaa yksin, tuo Twitterin jatkuva virta jonkinlaisen sosiaalisen aspektin työpäivään. Kaiken ei tarvitse olla tiukkaa asiaa, niinkuin ei työpaikoilla muutenkaan. Pitää kuitenkin muistuttaa itseä, että minulla on 200-300 seuraajaa, ja väärinkäsityksiä tulee 140-merkin heitoista helpommin kuin kasvokkaisissa vuorovaikutustilanteissa, tietenkin. Samoin pitää miettiä, miten paljon itse laukoo omaan asianuntijuusalueeseensa kuulumattomia lausahduksia. Tämä liittyy henkilöbräniinkin. Onko mahdollista, että annan joskus vahingossa väärän kuvan itsestäni, joka vie potentiaalisen asiakkaan toisaalle? Olen taipuvainen ironiaan ja etenkin itseironiaan, eikä viesti välttämättä mene samanlaisena perille kaikille.
Lopuksi: Lähdin aluksi mikroblogipalveluihin varovasti, kun viestittely esim. Jaikussa vaikutti aluksi melko narsistiselta. Olen oppinut kuitenkin niin paljon näiden välineiden avulla, samoin välineiden käyttötavat ovat muuttuneet. Siitä kiitos mm. seuraaville aktiivisille ja pitkäaikaisille kontakteilleni:
@ajatusvesa, @AnjaAlasilta, @arongas, @Esa_Kukkasniemi, @HeikkiHallantie, @helinur, @HeliSirkia, @hponka ,@hrry, @jal53, @jjmajava, @jarsjo, @jpruohisto, @juhana2, @kaaiia, @Kanttila, @katleena, @katrik, @linjaaho, @mamannis, @mandrl, @marsyk, @MikkoMann, @naakka, @OskariUotinen, @OutiLammi, @PIaLep, @rautasilta, @Ruohoska, @sannakeiju, @teme00, @tijh, @toninummela ja @vahis. JA niin monet muut, jotka joka päivä tarjoavat jotain kiintoisaa informaatiota ja usein myös “seuraa” 
.
September 1, 2010
Minulle Enterprise 2.0 merkitsee erityisesti kulttuurista ja ideologista muutosta. Tämän ideologian mukaista toimintaa on harjoitettu suurissa yrityksissä jo 1980-luvulta lähtien. Yrityksissä on ymmärretty epämuodollisen vuorovaikutuksen ja oppimisen merkitys sekä omistajuuden vaikutus työssä motivoitumiseen ja työn laatuun (ks. esim. E. Wenger: Cultivating Communities of Practice tai J.S. Brownin tarinat Xeroxista). Sosiaalinen media on tuonut merkittäviä ulottuvuuksia tähän toimintaan paitsi vouorovaikutuksen ubiikin luonteen ja laajemman asiantuntijuuden hyödyntämisen niin myös dokumentoinnin osalta.
Kirjoitin edellä siitä, miten asiantuntijuus ja sen tarve eivät aina kohtaa, ja ihmisten asiantuntijuutta myös koteloidaan työtehtävän, aseman tai nimikkeen perusteella. Pohdin nyt muutamia ratkaisuja siihen, miten tätä osaamista saataisiin esille. (more…)
August 30, 2010
Koulutusteknologiaa on pyritty kehittämään ja myös perusteltu pedagogisista lähtökohdista, oppimistutkimukseen nojaten. Monet sovellukset ovat saaneet alkunsa jostakin pedagogisesta mallista tai metodista. Kuitenkaan näille asetettuja pedagogisia tavoitteita ei ole aina saavutettu, mikä on voinut johtua teknisestä toteutuksesta, käytettävyydestä, pedagogisesta näkökulmasta ja etenkin toimintakulttuurista (esim. opettajajohtoista toimintaa, palautetaan tehtäviä, vastataan (monivalinta)kysymyksiin). Sosiaalinen media palveluineen tarjoaa aikaisemmin käytettyä opetusteknologiaa paremmat mahdollisuudet saavuttaa näitä tavoitteita ja toteuttaa pedagogisia malleja.
Kirjoittelen tässä yhtä näkökulmaa, asiaahan voi katsoa pedagogiikankin kannalta monesta näkökulmasta, kuten pohtia, miten erilaisia oppimisen malleja voisi toteuttaa sosiaalisen median avulla (esim. Tutkiva oppiminen, PBL) tai tarkastella, mitkä sovellukset soveltuvat eri pedagogisiin näköulmiin ja käyttötarkoituksiin. Näistä lisää myöhemmin. (more…)
May 4, 2010
Taas torstain kunniaksi Twitterissä syntyi keskustelua sosiaalisen median käsitteestä. Sen sijaan, että olisin väsännyt luentoja tai blogikirjoitusta sosiaalisen median pedagogiikasta, päädyin taas vääntelemään ja kääntelemään tätä käsitettä. Ehkäpä melko turhaa, mutta syytän (tai kiitän?) tästä @kaaiia:aa, @teme00:aa, @PiaLep:iä ja @MikkoMann:ia, nyt ainakin 
.HUOM! Tämä kirjoiutus elää, ei ole staattinen. Tulen muokkaamaan tätä vielä!!
(more…)
April 15, 2010
Viime päivinä eri blogeissa on herännyt keskustelua Someväsymyksestä, Sosiaaliseen mediaan liittyvästä hypestä ja ylikuormituksesta. Allekirjoitan monet näistä väitteistä ja väitän kirjoittaneeni asiasta kriittisesti (toivottavasti en liian kyynisesti!) aiemminkin. Olen silti sitä mieltä, että suunta verkon käyttökulttuurissa on oikea, pitää vain karistella hypet jaloista ja pyrkiä keskittymään olennaiseen. Lienee selvää, että tänä päivänä sosiaalinen media on myös markkinointitermi: koulutusteknologian kentällä se myy paremmin kuin tvt ja yrityksissä paremmin kuin tietojärjestelmät perinteisessä mielessä. Moni siis on “sosiaalisen median asiantuntija”, koska se nimike toimii markkinoilla! (more…)
March 22, 2010
Enemmistö sosiaalisen median mahdollisuuksia yrityksille käsittelevistä kirjoituksista koskevat Somen markkinointivoimaa, kuten Facebookin faniryhmiä, asiakkaiden kuuntelemista ja siihen liittyvää tiedonlouhintaa jne
Se, että sosiaalisesta mediasta voi olla merkittävää hyötyä myös yrityksen sisällä, on jäänyt hieman vähemmälle huomiolle, vaikka toki siitäkin on kirjoitettu ja sosiaalisen median palveluja tarjovat yritykset tuottavat palveluja, joilla kehitetään vuorovaikutusta yrityksen sisällä. Monissa yrityksissä henkilöstö voi olla hyvinkin heikosti hyödynnetty voimavara, vaikka monissa yrityksissä tätä hyödynnetäänkin – joskus varmasti työntekijöiden omasta aloitteesta itsenäisesti. (more…)
March 11, 2010
Viimeaikoina Facebookin on alkanut ilmestyä haitta- ja vakoiluohjelmia. Olin yllätyksekseni jonkun ulkomaisen politikon (en edes katsonut tarkemmin) kannattajaryhmässä ja jokin ”vakoiluohjelma” oli ilmestynyt kysymättä minullekin.
Itselläni on reilut 170 kontaktia (tai kaveria..), minulla on ollut FB-tunnus vuodesta 2006 lähtien (tosin aluksi ilman kavereita melkein vuoden). Minulla ei ole mitään mahdollisuutta seurata kaikkien statuspäivityksiä. Monilla kavereita on paljon enemmän, ja useimmat statuspäivitykset voivat mennä ohi. Mitä enemmän Facebookiin tulee tvt:n käyttössä noviiseiksi katsottavia ihmisiä, sitä helpompaa on tietenkin kaikenlainen huijaus ja krakkerointi. Lisäksi FB:n tekijänoikeusnäkemykset eivät ole kauhean luottamusta herättäviä (toisaalta, ovatko monen muunkaan palveluntarjoajan?). (more…)
January 27, 2010
Perjantaina 13.11. julkaistiin taas OPM:n tuottama nuorisobarometri, tekijänä Sami Myllyniemi. Siinä kerättiin tietoa 1900:lta 15-29 vuotiaalta suomalaiselta puhelinhaastatteluina. Kyselyn tulokset olivat ainakin tiivistelmän perusteella huojentavaa ja iloista luettavaa! Kyselyssä keskityttiin erityisesti taiteen harrastamiseen ja luovaan toimintaan, mitenkään korostamatta ns. korkeakulttuuria.
Nuorilla on paljon luovaa toimintaa sisältäviä harrastuksia. Trendi viittaa kasvaneeseen kulttuurin arvostukseen ja harrastamiseen viime vuosien aikana. Kaksi kolmesta harrastaa jotain ns. luovaa toimintaa. Erityisen paljon ja aktiivista harrastetaan soittamista, mikä lämmittää musiikkikasvattajan sydäntä. (more…)
November 16, 2009
Yksi tapa hahmottaa organisaaioiden henkilöstön oppimistoimintaa on jakaa se yksinkertaistaen karkeasti kolmeen tyyppiin: