Laitteet ja sovellukset

Käsitemäärittelyä sosiaalisesta mediasta

Torstaina 8.4. käytiin Twitterissä lyhyttä keskustelua jälleen kerran sosiaalisen median määrittelystä, mukana mm. @hponka, @lauranen, @kaaiia, @mopaali, @jjmajava ja muutamia muita. Tuli esille, että vakiintunut sosiaalisen median käsite itsessään on aina subjektiivinen. @lauranen kertoi englannin kielessä käytettävän social web -käsitettä, jota itsekin vielä yritin jokin aika sitten käyttää. JA sitten on vielä SNS (social networking services), social technologies, social software… Käsitteiden tarkentaminen on toisaalta vähemmän tarpeellista, kun kyse on niin subjektiivisesta ja nopeasti muuttuvasta ilmiöstä, mutta toisaalta tarpeellista, että edes jossain määrin puhuttaisiin samoista asioista.

Tässä oma subjektiivinen ja tämän hetkinen näkemykseni näihin käsitteisiin, joihin siis vaikuttaa varmasti henkilöiden oma historia ja kokemukset netin käytöstä, kulttuuritausta, työtausta (onko mainosalalla, koulutuksessa, onko lukenut jenkkiblogeja vai kotimaisia jne.) Näkemykseni voi varmasti muuttua, jos tästä syntyy keskustelua! Siis tämä kirjoitus pohdiskelee lähinnä käsitteiden eroja  siitäkin huolimatta, että tätä on käsitelty ansiokkaasti mm. Harton blogissa ja Sometussa. Erityisesti Jere Majavan ehdotelma Sometukeskustelussa on hyvä.

Sosiaalinen media

  • Yläkäsite toisaalta ilmiölle ja toisaalta Internetin sosiaalisille palveluille, joissa sellaiset Internetin käyttäjät, jotka eivät ole perinteisessä mielessä tiedon / median julkaisijoita osallistuvat aktiivisesti, vapaasti ja kollektiivisesti median ja tiedon tuottamiseen, niiden käsittelemiseen, ainakin pääosin avoimesti ja avoimessa verkossa.
  • Käsitteeseen liittyy siis sosiaalisuus (vuorovaikutus, yhteisöllinen tuottaminen, verkostoituminen) sekä mediasisällöt, joita ihmiset tuottavat ja käsittelevät.
  • Yksittäisten sovellusten “someutta” arvioidessaan Jere Majava kertoi turvautuvansa tähän Macaffeen listaan. (is it freeform? how frictionless it is? is it emergent?)
  • Itse olen käyttänyt määrittelyyn myös aiemmin verkko-oppimiseen lanseeraamaani POP-vaatimuskehikkoa, tai käsitekolmikkoa Participation, Ownership, Presence: ollakseen sosiaalista mediaa, palvelun tai konseptin tulisi tukea ja edistää käyttäjien osallistumista, omistajuutta ja läsnäoloa ja erityisesti saada käyttäjissä aikaan tunnetta näistä. Voidaan puhua myös käyttäjien toimijuudesta (agency).
  • Jos webissä olisi vain Facebook tai vain Twitter, ei voitaisi mielestäni puhua sosiaalisesta mediasta. Tämä blogi ei yksissään ole sosiaalista mediaa, se on sitä vasta sitten, kun sen sisältöjä käsitellään ja/tai tuotetaan jollain muotoa kollektiivisesti ja/tai kun se on avoimen keskustelun, kommentoinnin jne. alaisena ja/tai kun se kuuluu tiiviisti esim. sosiaalisen median blogosfääriin.
  • Jos käytetään termiä “media”, pitänee sitä arvioida vertaamalla muihin, perinteisempiin medioihin, kuten printtimediaan, lehdistöön tai televisioon. Tai ainakin huomioida nuo vertailussa.
  • Aika usein näkee käytettävän sosiaaliset mediat -käsitettä monikossa. Se on mielestäni harhaanjohtava.

Sosiaalinen web

  • Tarkoittaa WWW:n sosiaalista käyttöä, sitä osaa sosiaalisen median palveluita ja sovelluksia, joka toimii WWW:ssä, yleensä selaimilla.
  • Tai sosiaalisen palveluiden median palveluiden toimivaa sisällyttämistä web-palveluihin. Pelkkä twitter/FB-nappi ei tee palvelusta vielä sosiaalista webiä.
  • Mielestäni Twitterkin kuuluu Sosiaaliseen webiin, vaikka itsenäisiä clienteja ts. sovelluksia onkin laajasti käytössä.
  • Se, onko twitter-keskusteluissamme mainittu vieraskirja sosiaalista webiä, voi riippua siitä, miten se vieraskirja toimii.

Social software (sosiaaliset sovellukset?)

  • Sosiaalista webiä laajempi käsite, joka voi pitää sisällään vaikkapa second lifea. Tämä käsite on aika lähellä Web 2.0:n merkitystä ainakin itselleni, joskin Web2 merkitsi monesti myös kulttuurista ilmiötä ennen Sosiaalisen Median -käsitteen vakiintumista
  • Englanninkielisessä wikipediassa termi määritellään varsin laajasti kattamaan runsaasti  erilaisia sovelluksia.
  • Sovellus ei välttämättä ole itsessään sosiaalinen, vasta sen sosiaalinen käyttö tekee siitä sosiaalista. Monet eivät voi esim. kuvitellakaan pelaavansa offline-tilassa, itseäni taas verkkopelaaminen ei ole koskaan innostanut. Pelistä tulee siis sosiaalinen sovellus peliyhteisön osallistuttua aktiiviseen pelaamiseen.
  • SNS, eli Social Networking Services (tai -Software) on ollut angloamerikkalaisessa keskustelussa käytössä kuvaamaan alunperin MySpacea, Friendsteriä ja Facebookia (yms), mutta on hiljalleen hiipumassa.

Social Technologies

  • Käytin tätä aikoinani ennen sosiaalinen media -termin vakiintumista laajempana käsitteenä.
  • Nyt ymmärrän sen sisältävän mm. sosiaalista mediaa hyödyntäviä laitteita, kuten älypuhelimia ja verkossa olevia tietokoneita, sekä myös näillä käytettäviä sosiaalisia sovelluksia.
Website Pin Facebook Twitter Myspace Friendfeed Technorati del.icio.us Digg Google StumbleUpon Premium Responsive

This entry was posted in Laitteet ja sovellukset, sosiaalinen media and tagged , , , , , , . Bookmark the permalink.

4 Responses to Käsitemäärittelyä sosiaalisesta mediasta

  1. Pingback: Tweets that mention Miikka Salavuo » Käsitemäärittelyä sosiaalisesta mediasta -- Topsy.com

  2. Teemu Korpi says:

    Laitetaan vielä yksi lusikka tähän soppaan.

    Mielestäni tämä blogi oli osa sosiaalista media ennen tätä kommenttiakin. Kommentoinnin mahdollisuus teki siitä osan SoMea.

    Niin ikään subjektiivinen näkemykseni sosiaalisen median määrittelystä on: “kuka tahansa voi julkaista mitä tahansa.”

    Sosiaalinen = kuka tahansa. Minäkin voin kirjoittaa kommentin – mitä tahansa – tähän.

    Media = Voi julkaista. Julkaiseminen luultavasti tässä tapauksesa riippuu ylläpitäjästä, mutta siihen annetaan minulle mahdollisuus.

    Median käsitteeseen kuuluu vielä helppo ja vapaa(hko) saatavuus. Eli vastaanottajia ei rajoiteta millään kriteerillä. Maksun pyytäminen ei kuulu näihin, mutta tietyn työnantajan palveluksessa oleminen ehkä jo kuuluu.

    Toki eri palvelut/sivustot voivat olla sosiaalisempia kuin toiset ja jotkin ovat enemmän media kuin toiset. Käyttötavat ovat toisalla enemmän sosiaalisia kuin toisaalla.

    Tasoeroja siis löytyy ja luulen, että suurin osa sosiaalisen median määrittelyyn liittyvistä keskusteluista ovat itseasiassa keskustelua tuosta sosiaalisuuden tasosta.

  3. Teemu Korpi says:

    Ja tässä tapauksessa julkaisumahdolisuuksiani ei ollut rajattu moderoinnilla, vaikka niin epäilin. 🙂

  4. Miikka says:

    Hyvä kommentti Teemu. Niin, voisi ehkä nähdä, että Twitter teki tästä blogista sosiaalista mediaa. Ilman sitä, tämä olisi saattanut jäädä “netin pöytälaatikkoon”, eli vain minun ja max muutaman muun lukemaksi, kommentoimaksi jne.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *