Blog

Jatkuva oppiminen yrityksissä ja muissa organisaatioissa

Yksi tapa hahmottaa organisaaioiden henkilöstön oppimistoimintaa on jakaa se yksinkertaistaen karkeasti kolmeen tyyppiin:

  1. Ulkoisen motivaation ja ulkoisen tahon, kuten organisaation johdon tai ulkopuolisen konsultin määrittelemää, jaksottamaa, toteuttamaa ja arvioitavaa formaalia oppimista. Koulutustilaisuuksia.
  2. Yksilön, ryhmän tai koko organisaation sisäisestä motivaatiosta lähtöisin olevaa tarvelähtöistä oppimista. Tätä jotkut kutsuvat informaaliksi työssäoppimiseksi, vaikka se ei aina olekaan täysin epämuodollista. Yksilö tai ryhmä voi itsenäisesti ratkoa eteen tulevia ongelmia tai esim. oppia kahvipöytäkeskusteluissa toisten kokemuksista.
  3. Huomaamatonta, sattumanvaraista ja jatkuvaa oppimista, jota tapahtuu työn ohessa ja yhtä lailla vapaa-ajallakin. Read more »
Tagged , , , , , , , , ,

Merkkiteoksia oppimisesta kiinnostuneille

Kesälukemista!

Listaan tähän oppimisesta, yleensä pedagogiikasta kiinnostuneille kirjoja, joista itse olen pitänyt tai jotka olen kokenut erityisen hyödyllisinä. Useimmat teokset ovat englanninikielisiä ja osin vanhoja, mutta eivät mielestäni vanhentuneita. 1980-90 -luvun teoksia tulee tietenkin katsella ”aikaa ennen Internetin valtavaa kasvua” -silmillä. Toki merkittäviä teoksia tehtiin jo ed. vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla (esim. Dewey, Vygotsky, Piaget..). Google booksista saa helposti yleiskuvan useimmista kirjoista, alla olevista osan kohdalla linkki sinne.

Nämä ovat siis henkilökohtaisia suosikkejani, joihin olen tutustunut. Lisätä voisi vaikka mitä ja keitä merkittäviä kirjoittajia, toki. Olisikin kiva kuulla vastavuoroisesti vinkkejä. Read more »

Tagged , , , , , , , ,

Elgg – Yhteisöalusta ja PLE

Elgg on ollut pitkään yksi lempityökaluistani, ja parhaita vaihtoehtoja perinteisille oppimisalustoille. Elgg on avoimen lähdekoodin ohelmisto, jota on kehitetty jo vuodesta 2004. Toisin kuin esimerkiksi Ning, Elggin käyttäjän on pitänyt asentaa erikseen omalle palvelimelle tai ostaa palvelu joltain palveluntarjoajalta, joita Suomessakin on ollut vain jokunen. Asentaminen on melko helppoa, mutta Elggin saaminen käytettävyydeltään miellyttäväksi vaatii php-osaamista. Piakkoin sen saa myös ylläpidettynä palveluna Ningin tapaan, edullisimmillaan n.25€/kk. Read more »

Tagged , , , , , , , , , , ,

PISA-tutkimus: mitä se mittaa, mihin se ohjaa?

Menestys Pisa-tutkimuksissa on ollut Suomelle tärkeää, ja Pisatulokset vaikuttavat varmasti kansalliseen itsetuntoomme. On esitetty pelkoja siitä, millaiset tulokset seuraavalla kierroksella on tulossa.Kiitos menestyksestä kuuluu varmasti hyville opettajille. Toisaalta, kyseessä on vain yksi testi, joka on selvästi soveltunut Suomen tyyppiseen yhteistkuntaan ja koulujärjestelmään. Pisasta puhutaan paljon, mutta monelle on varmasti epäselvää, mitä se pyrkii mittaamaan ja minkälainen testi on.

PISA (Programme for International Student Assesment) on OECD:n vuonna1997 kehittämä koulutusjärjestelmän vaikuttavuuden monitorointiin erikoistunut testi. Kokeet suoritetaan joka kolmas vuosi samanaikaisesti tilastolisesti valitulle joukolle 15-vuotiaita oppilaita (4500-10 000) yli 60:ssa pisamaassa ja partnerimaissa. Sen perimmäinen tarkoitus on ollut hankkia vertailutietoa eri maiden koulutusjärjestelmistä, mutta toisaalta myös tarjota jäsenmaille mahdollisuuksia kehittää omaa koulutusjärjestelmäänsä tulosten perusteella. Mutta halutaan tai ei, se on myös kilpailu, etenkin voittajien mielstä!! Read more »

Tagged , , , , , , ,

Ideaverstas – opettajien ad-hoc ideavaihtoa

Kouluttaessani opettajia Aurinkolahden peruskoululla, pari nuorta luokanopettajaa kertoi kiinnostavasta ja esimerkillisestä toteutuksestaan.

Heillä oli virinnyt opiskelujen päätyttyä tarve aluksi saada ideoita ja tuntisuunnitelmia kuvaamataidon opetukseen, koska kukaan heistä ei kokenut sitä omaksi vahvuusaluekseen. Niinpä he perustivat Wikispaces-palveluun wikin ja ryhtyivät yhdessä tuottamaan, keräämään ja jakamaan tuntisuunnitelmia toisilleen avoimessa verkossa. Kuka tahansa pääsee siis näitä hyödyntämään. Esimerkillistä! Jos haluaa mukaan, kehottaisin kysymään ylläpitäjiltä lupaa etukäteen.

Toimijalähtöisyys lienee yksi syy, miksi tällainen toiminta on onnistunutta. Toiminta on myös selkeästi tarvelähtöistä. Melko pienellä vaivalla saadaan aikaan isoa yhteistä hyötyä, kaikki osallistuvat hyötyvät toistensa ideoista ja kokemuksista.

Yritimme saada musiikinopettajia ja opettajiksi opiskelevia aloittamaan vastaavanlaista toimintaa, ja vieläpä suljetussa Ning-ympäristössä muutama vuosi sitten. Monestakin eri syystä kokeilu ei ollut kovin onnistunut. Opettajat eivät vaikuttaneet kovinkaan innostuneilta jakamaan tai kommentoimaan opiskelijoiden tekemiä suunnitelmia. Opettajat valikoituivat kokeiluun erään projektin/koulutuksen tiimoilta, joten ehkä se ”kriittinen massa” innokkaita opettajia puuttui. Kokeilusta tehtiin gradukin, tietoa löytyy mm. vanhasta blogistani.

Tagged , ,

Sosiaalinen media ja oppimisen mahdollisuudet

Kirjoitin muutama päivä sitten pitkähkön kirjoituksen sosiaalisen median mahdollisuuksista – korostan nimenomaan mahdollisuuksista – oppimisessa ja opetuksessa. Tässä aiheeseen liittyvä esitys, joka on hieman muokattu Aurinkolahden peruskoulussa 28.4. pitämästäni esityksestä.

Tagged , , , , , , , , , ,

Ningin muutokset

Pitkään Ningiä käyttäneenä ja siitä kovasti pitäneenä olin monien muiden tapaan hämmentynyt uutisista poistaa ilmaisversiot, hieman ärsyyntynyt oppilaitosten mahdollisuuksien osalta ja samalla myös ihmettelin tapaa, jolla Ning toi asian esiin.

Nyt Ning on julkaissut suunnitelmansa uusista palveluista ja hinnoista.  Tässä yhteenveto muutaman kommentin kanssa:

Ning Mini

  • Oppilaitoksille ja voittoa tavoittelemattomille suunnattu versio, hinta 3$/kk tai 20$/vuosi. HUOM! Ningin ilmaisversio oppilaitoksille koskee vain Pohjois-Amerikkaa.
  • Karsittu verrattuna vanhaan Ningiin: Max 150 jäsentä, vain upotetut videot (eli omat videot kannattaa ladata esim. Youtubeen ja upottaa Ningiin), ei Chatia, ei sivuja (pages), ei Ning-Appseja tai musiikkiplayereita
  • Ei kielieditoria (onkohan silti saatavilla suomenkielisenä?)
  • Sisältää siis Blogin ja foorumin, voi ladata valokuvia ja upottaa videoita.
  • On mainosvapaa / voi laittaa myös omia mainoksia.

Ning Pro:

  • Muistuttaa nykyistä Ningiä. Hinta 20$/kk tai 200$/vuosi
  • Minin palvelujen lisäksi sisältää chatin, tapahtumat, ryhmät, sivut ja muistiinpanot, Ning-appsit, Facebook ja Twitter integraation ja paljon muokkausmahdollisuuksia.
  • Twitter & Facebook autentikoinnit, eli voit liittyä & kirjautua näiden tunnuksilla
  • Lisää tilaa (10GB) ja kaistaa (100Gb) (Minissä 1gb ja 10GB)

Ning Premium

  • Maksaa 50$/kk tai 500$/vuosi
  • Lisää kaistaa, joitakin muokkausominaisuuksia, parempi tuki

Oppilaitoksille tuo Mini-versio on melko kevyt. Yksittäisissä projekteissa se voi olla riittävä, jos blogi & Foorumi riittävät, etenkin jos omat profiilisivut kuuluvat “hintaan” (jäi epäselväksi). Maksaminen voi olla ongelma, jos käytössä ei ole luottokorttia. Toisaalta melkein samat ominaisuudet saa vaikkapa WordPressilla (etenkin BuddyPress-laajennuksen kautta) tai ilmaisella Wikisovelluksella. Elgg tarjoaa huomattavasti enemmän, mutta vaatii palvelinasennuksen ja ylläpidon. Muitakin kilpailijoita on, myös ihan kotimaisia, kuten Gemilo Social.

Sinänsä tuo 20$ eli reilu 15€ vuodessa on todella vähän rahaa, jos sillä saa kuitenkin mainoksettoman palvelun ylläpidettynä, gigan levytilalla. Nähtäväksi jää, miten oppilaitokset ja voittoa tavoittelemattomat organisaatiot ottavat noita käyttöön.

Tagged , , , ,

Sosiaalisen median pedagogisia mahdollisuuksia

Koulutusteknologiaa on pyritty kehittämään ja myös perusteltu pedagogisista lähtökohdista, oppimistutkimukseen nojaten. Monet sovellukset ovat saaneet alkunsa jostakin pedagogisesta mallista tai metodista. Kuitenkaan näille asetettuja pedagogisia tavoitteita ei ole aina saavutettu, mikä on voinut johtua teknisestä toteutuksesta, käytettävyydestä, pedagogisesta näkökulmasta ja etenkin toimintakulttuurista (esim. opettajajohtoista toimintaa, palautetaan tehtäviä, vastataan (monivalinta)kysymyksiin). Sosiaalinen media palveluineen tarjoaa aikaisemmin käytettyä opetusteknologiaa paremmat mahdollisuudet saavuttaa näitä tavoitteita ja toteuttaa pedagogisia malleja.

Kirjoittelen tässä yhtä näkökulmaa, asiaahan voi katsoa pedagogiikankin kannalta monesta näkökulmasta, kuten pohtia, miten erilaisia oppimisen malleja voisi toteuttaa sosiaalisen median avulla (esim. Tutkiva oppiminen, PBL) tai tarkastella, mitkä sovellukset soveltuvat eri pedagogisiin näköulmiin ja käyttötarkoituksiin. Näistä lisää myöhemmin. Read more »

Tagged , , , , , , , , , , ,

Sosiaalisen median käsitteestä, osa II

Taas torstain kunniaksi Twitterissä syntyi keskustelua sosiaalisen median käsitteestä. Sen sijaan, että olisin väsännyt luentoja tai blogikirjoitusta sosiaalisen median pedagogiikasta, päädyin taas vääntelemään ja kääntelemään tätä käsitettä. Ehkäpä melko turhaa, mutta syytän (tai kiitän?) tästä @kaaiia:aa, @teme00:aa, @PiaLep:iä ja @MikkoMann:ia, nyt ainakin :D .HUOM! Tämä kirjoiutus elää, ei ole staattinen. Tulen muokkaamaan tätä vielä!!

Read more »

Tagged , , , , ,

Käsitemäärittelyä sosiaalisesta mediasta

Torstaina 8.4. käytiin Twitterissä lyhyttä keskustelua jälleen kerran sosiaalisen median määrittelystä, mukana mm. @hponka, @lauranen, @kaaiia, @mopaali, @jjmajava ja muutamia muita. Tuli esille, että vakiintunut sosiaalisen median käsite itsessään on aina subjektiivinen. @lauranen kertoi englannin kielessä käytettävän social web -käsitettä, jota itsekin vielä yritin jokin aika sitten käyttää. JA sitten on vielä SNS (social networking services), social technologies, social software… Käsitteiden tarkentaminen on toisaalta vähemmän tarpeellista, kun kyse on niin subjektiivisesta ja nopeasti muuttuvasta ilmiöstä, mutta toisaalta tarpeellista, että edes jossain määrin puhuttaisiin samoista asioista. Read more »

Tagged , , , , , ,