Opetuskäytänteet

Sosiaalisen median pedagogisia mahdollisuuksia

Koulutusteknologiaa on pyritty kehittämään ja myös perusteltu pedagogisista lähtökohdista, oppimistutkimukseen nojaten. Monet sovellukset ovat saaneet alkunsa jostakin pedagogisesta mallista tai metodista. Kuitenkaan näille asetettuja pedagogisia tavoitteita ei ole aina saavutettu, mikä on voinut johtua teknisestä toteutuksesta, käytettävyydestä, pedagogisesta näkökulmasta ja etenkin toimintakulttuurista (esim. opettajajohtoista toimintaa, palautetaan tehtäviä, vastataan (monivalinta)kysymyksiin). Sosiaalinen media palveluineen tarjoaa aikaisemmin käytettyä opetusteknologiaa paremmat mahdollisuudet saavuttaa näitä tavoitteita ja toteuttaa pedagogisia malleja.

Kirjoittelen tässä yhtä näkökulmaa, asiaahan voi katsoa pedagogiikankin kannalta monesta näkökulmasta, kuten pohtia, miten erilaisia oppimisen malleja voisi toteuttaa sosiaalisen median avulla (esim. Tutkiva oppiminen, PBL) tai tarkastella, mitkä sovellukset soveltuvat eri pedagogisiin näköulmiin ja käyttötarkoituksiin. Näistä lisää myöhemmin.

Sosiaalinen media voi mahdolistaa..

  1. prosessimaisen työskentelyn ja oppimisen sekä sen tukemisen,
  2. yhteisöjen/ verkostojen jäsenten asiantuntijuuden esiin tuomisen ja sen kollektiivisen hyödyntämisen,
  3. tarpeeksi suuren kognitiivisen diversiteetin: Sosiaalinen media voi tarjota pääsyn yhteisöihin, joissa on erilaisia mielipiteitä, näkökulmia, kokemuksia, erilaista tietoa, sekä mahdollisuuksia hyödyntää verkostojen hajautettua asiantuntijuutta ja kasvaa jäseneksi erilaisissa käytäntöyhteisöissä  ja verkostoissa,
  4. oppijalähtöisen, itseohjautuvan toiminnan, sekä erityisesti
  5. osallistumisen, omistajuuden ja läsnäolon tunteen ja niiden tarjoamat mahdollisuudet (ks. alla tarkemmin).

Osallistuminen toimijalähtöisesti

  • Opitaan osallistumalla verkostojen ja käytäntöyhteisöjen toimintaan. Yhteisöjen tai verkostojen rajat eivät ole selkeitä, eikä osallistuminen ajalla tai muutenkaan ylhäältä määriteltyä. Verkostot ja yhteisöt ilmenevät  eri tavoin eri ihmisille, kuten myös eri konteksteissa ja sovelluksisa (vrt. twitter, facebook, ning-sometu..)
  • Sosiaalisen median avulla toimivat yhteisöt/verkostot voivat olla hyvinkin hedelmällisiä resursseja ja oppimisympäristöjä. Verkostot rakentavat tietoa, vaikka kaikki tiedollinen kehitys ei tulisikaan esiin yhdessä keskusteluketjussa näkyvän vuorovaikutuksen muodossa.
  • Twitter voi olla esimerkki hyvin löyhästä verkostosta, joka koko ajan elää, jossa verkosto on yksilön itse muodostama (omistajuus, itseohjautuvuus!). Twitter-verkostoissa asiantuntijuus on ikään kuin lomittaista, hajautettua ja asiakohtaista sekä myös ”hetkeen” sidottua. Osallistumalla ja seuraamalla opitaan koko ajan heikkojenkin sidosten kautta.
  • Sometu on taas hyvä esimerkki laajemmasta käytäntöverkostosta, jolla on selkeämmät rajat.
  • Osallistumisen tulisi olla vastavuoroista: jos kaikki tarjoaisivat avoimesti asiantuntijuuttaan, kaikki voisivat siitä myös tasapuolisemmin hyötyä. Voidaan oppia myös huomioimaan toisia ihmisiä.
  • Esim. koulussa oppimistoimintaa voidaan hajauttaa opiskelijoiden keskuuteen, jakaen erilaisia rooleja niin, että kaikki osallistuvat informaatiota ja havainnollistavia esimerkkejä etsien ja esittäen.
  • Yksilöt eivät varsinaisesti tuota tietoa sosiaalisen median kulttuurissa, vaan tieto ja käsitykset muodostuvat informaation sosiaalisen käsittelyn kautta, on George Siemens monesti todennut.

Omistajuus

  • Sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuden siirtää omistajuutta kaikille osallistuville toimijoille sekä hajauttaa myös vastuuta koko yhteisöstä, sen oppimisesta ja kasvusta.
  • Omistajuus on lähtökohta oma-aloitteiselle toiminnalle, joka taas on lähtökohta luovalle toiminnalle ja myös todeliselle oppimiselle.
  • Oppimaan oppimisen, verkostoitumisen ja uuden oppimisen taito lähtee kyvystä ajatella itsenäisesti ja olla oma-aloitteinen. Nämä ovat tulevaisuuden ja kasvun kannalta tärkeitä taitoja. Sosiaalinen media voi auttaa kehittämään itsenäistä ja oma-aloitteista toimintaa.
  • Kyky ajatella itsenäisesti on demokratiankin kannalta olennainen taito.
  • Omistajuuden tunne voi olla merkki sisäisestä motivaatiosta tai voi johtaa siihen. Sisäinen motivaatio taas edistää todellista oppimista tai on jopa lähtökohta sille. Ulkoinen motivaatio taas viittaa usein suorittamiseen, suorituskeskeisyyteen, jolloin tavoitteena ei ole oppia.
  • Myös serendipiteetille tulee uusia mahdollisuuksia (voi löytää sattumanvaraisesti tietoa, kontakteja, ideoita, kun itsellä on enemmän kontrollia toiminnastaan). Itse usein löydän tietoa twitterin kautta joko siihen törmäten tai kysyen.
  • Omistajuuden siirtyminen voi edesauttaa myös epämuodollisten ja muodollisten toimintaympäristöjen lähentymistä ja voi auttaa muodostamaan kokonaisvaltaista oppimisympäristöä.
  • PLE:n eli henkilökohtaisen oppimisympäristön rakentaminen on osoitus oma-aloitteisuudesta ja voi myös lisätä omistajuuden tunnetta oppijassa.

Läsnäolo

  • Läsnäolon tunne on lähtökohta yhteisölliselle toiminnalle. Ilman sitä on vaikeampi saada aikaan aktiivista ja (hyödyllistä) vuorovaikutusta. Oppimisalustoja hyödyntävillä kursseilla on tullut esiin, että opettaja tai muut opiskelijat eivät “näytä olevan läsnä”, jolloin syntyy tunne eritäytyneestä yksilöopimisesta.
  • Läsnäolo luo tunnetta huomioiduksi tulemisesta ja kuulumisesta eri yhteisöihin tai verkostoihin. Yhteisö/ verkosto voi olla hyvin löyhä, kuten blogosfääri tai Twitter seurattavien/seuraajien verkosto.
  • On vähintään yhtä tärkeää luoda yhteyksiä eri asiantuntijoihin ja saada käsitys heidän osaamisestaan (olivat ne sitten kavereita, opettajia, tutkijoita yms.) kuin löytää verkosta valmista tietoa ja materiaalia.
  • Jos oppijalla on tarpeeksi suuri kriittinen massa läsnä (esim. Twitter, Facebook), on mahdollista saada vastaus kysymyksiin, mahdollisuus oppia jatkuvasti seruaaamalla keskusteluvirtaa, ja mahdollisuus myös tarjota omaa asiantuntijuuttaan avoimesti olemalla läsnä.
  • Se ei saisi tarkoittaa sitä, että kenenkään tulisi olla jatkuvasti “läsnä”. Myös Twitter pitää osata sulkea :).

Avoimuus

  • Tiedon avoimuus: ajatuksia, ideoita ja käsityksiä ei pantata. Avoimuuteen liittyy myös usein ripaus altruismia. Siihen liittyy myös muiden kunnioittaminen, erityisesti tekijänoikeudet huomioiden.
  • Inhimmilliset toimijat & verkostot voivat auttaa avointen materiaalien löytämisessä ja validoinnissa.
  • Avoimuus luo mahdollisuuksia toteuttaa Ilmiöpohjaista, tilannesidonnaista, autenttista oppimista, Internetin globaaleissa verkostoissa.

Arviointi
ks. blogikirjoitukseni aiheesta

  • Arviointikulttuuri ja säädökset määrittelevät hyvin pitkälti sitä, miten opiskellaan ja mitä varsinaisesti opitaan.
  • Arvioinnin kohteena voi olla ja tulisi olla oppimistoiminnan aikana tapahtuvat prosessit, oppilaiden aktiivisuus, vastavuoroisuus, osallistumisen, omistajuuden ja läsnäolon osoittaminen. Oppilasta voidaan arvioida hänen kontribuutioidensa laadun ja määränkin mukaan.
  • Toiminnan aikana tapahtuu prosesseja, jotka eivät välttämättä näyttäydy heti mitattavina oppimistuloksina, vaan yleisenä kasvuna. Todellista oppimista onkin erittäin hankala mitata välittömästi  testaamalla. Se näkyy yksilön toiminnassa, asiantuntijuudessa, osaamisessa ja yleensä taidoissa kautta elämän. Tästä syystä tulisikin pyrkiä tutkimaan ja kehittämään opetus- ja opiskelumetodeja sekä arviointimuotoja, joiden voidaan katsoa johtavan todelliseen oppimiseen.

Tarjosin tässä luvattoman pitkässä kirjoituksessa yhtä näkökulmaa, jolla voidaan perustella sosiaalisen median käyttöä opetuksessa ja opiskelussa, ja joka voi toimia myös alustana kurssisuunnittelussa. Esitän jatkossa myös muita näkökulmia ja olen erityisen kiitollinen kommenteista, ja olen tietenkin valmis muokkaamaan listoja, mikään teesi tämä ei ole :).

Website Pin Facebook Twitter Myspace Friendfeed Technorati del.icio.us Digg Google StumbleUpon Premium Responsive

This entry was posted in Opetuskäytänteet, opiskelukulttuuri, Oppiminen, sosiaalinen media and tagged , , , , , , , , , , , . Bookmark the permalink.

2 Responses to Sosiaalisen median pedagogisia mahdollisuuksia

  1. Heli Nurmi says:

    Muutamaan kohtaan jotakin nousee kokemuksieni kautta:

    Itsenäinen kriittinen ajattelu on tavoiteltava juttu kuten hyvin sanotkin. Onko merkkejä siitä että some sitä tukisi, en ole havainnut. Pikemmin parvissa tyhmyys ja tietämättömyys voivat oikein hyvin ja ns tiedon virta vie mukanaan, luo illuusion tietämisestä ja oppimisesta.

    Siis kriittinen massa voikin olla jotain muuta? Minusta näyttää että on syntynyt hännystelijöiden massa jotka liitää pinnalla ja ovat kovasti tuntevinaan ns tärkeitä henkiklöitä. Aikaa menee heidän perkaamiseen.

    Jos kaikki on avointa ja kaikki julkaisee ja seuraa – ei kovin realistista. Nyt en enää muista mitä sanoit valitsemisesta… sanoitko jotain. Minä ainakin alan hukkua syötteisiini

  2. Miikka says:

    Kiitos Heli taas!

    Tosiaan haluan korostaa, että puhuin tässä nimenomaan mahdollisuuksista, en niinkään todellisista tuloksista. Mielestäni sosiaalinen media tarjoaa paremmat mahdollisuudet oppimiselle kuin monet aiemmat opetusteknologiset toteutukset. Se, mitä tapahtuu, kun nämä mahdollisuudet kohtaavat toimintakulttuurin, onkin sitten toinen asia!!!

    Erinomainen pointti tuosta joukossa tyhmistymisestä. Se voi tosiaan olla hyvin mahdollista, että näin käy.

    Voi olla, että esimerkiksi Twitter on tietyssä mielessä tehnyt minut laiskemmaksi, kun en enää pelkästään oma-aloitteisesti etsi tietoa, vaan luotettu verkosto tuo sitä eteeni jo valmiiksi suodatettuna (ts. ovat katsoneet sen tweettaamisen arvoiseksi). Toisaalta twitterverkosto on tarjonnut niin paljon sellaista, mitä en ikinä itse olisi löytänyt.

    Sosiaalinen media vaatii paljon paljon uusia taitoja, joista todella tärkeä on tuo kyky valita ja rajata. Se taas vaatii itseohjautuvuuden ja kriittisen, itsenäisen ajattelun taitoja.

    Kaikki tuskin koskaan voi olla avointa. Mutta vastavuoroinen jakaminen on kaikkien etu. Tuosta ahdistavuudesta kirjoitin aiemmin tuossa Sosiaalisen median tuoma muutos -kirjoituksessani.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *